Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi tänään maa- ja metsätalousministeriön päätöstä Metsähallitusliikelaitoksen liiketoiminnan kuluvan vuoden toimintatavoitteista ja tulos- ja tuloutustavoitteesta. Metsähallituksen tulostavoite vuodelle 2019 on 148,9 miljoonaa euroa ja alustava tuloutustavoite valtiolle 138,9 miljoonaa euroa. Lopullisesta tuloutuksesta päätetään keväällä 2020 Metsähallituksen vuoden 2019 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.

Metsähallitukselle asetettu tulostavoite vastaa 5,6 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle ja on 38,8 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa asetettu alustava 110,1 miljoonan euron tavoite. Tulostavoitteen nostaminen ei kuitenkaan tarkoita hakkuumäärien lisäämistä – hakkuut perustuvat edelleen yhdessä eri toimijoiden kanssa laadittuihin luonnonvarasuunnitelmiin.

Perusteet tulostavoitteen nostamiselle

Perusteina tulostavoitteen nostamiselle ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuoden 2018 hyvä tulos ja sen perusteella liikelaitoksen liiketoiminnalle maksettavat aiempaa suuremmat osingot (+20 milj. euroa) sekä valtioneuvoston tuore päätös, jolla valtion maista Metsähallituksen liiketoiminnalle maksettavaa vuotuista käyttöoikeuskorvausta nostettiin vuodesta 2019 alkaen 15 miljoonalla. Metsähallitus Kiinteistökehityksen osuus tulostavoitteen noususta on noin kaksi miljoonaa euroa.

Vuotta 2019 koskevat tulos- ja tuloutustavoitteet ovat em. syistä poikkeuksellisen korkeita. Tulevina vuosina tavoitteet tulevat olemaan jälleen olennaisesti matalampia muun muassa siksi, että aiempaa korkeampi käyttöoikeuskorvaus pienentää jatkossa Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulosta ja kykyä osinkojen maksuun.

Metsähallitus ei voi käyttää liiketoiminnan tulosta julkisten hallintotehtävien, kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden, toiminnan rahoittamiseen. Niiden kulut katetaan budjettivaroista.

–Metsähallituksen liiketoiminnan tehdessä hyvää tulosta, myös valtion tulee huolehtia omista velvollisuuksistaan ja osoittaa talousarviossa riittävä rahoitus luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä palvelevan reitistön kunnossapitoon, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Yhteiskunnalliset velvoitteet rajoittavat valtion metsien käyttöä

Metsähallituslain Metsähallitukselle asettamat yhteiskunnalliset velvoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämiseen, minkä lisäksi toiminnassa on Pohjois-Suomessa huomioitava myös saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen sekä poronhoitolain asettamat velvoitteet. Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin perustuvat metsien käyttörajoitteet koskivat viime vuonna yhteensä 566 000 hehtaaria eli 15,8 prosenttia valtion monikäyttömetsien pinta-alasta.

Puuston määrään suhteutettuna käyttörajoitteet koskivat viime vuonna lähes viidesosaa (19,5 %) monikäyttömetsien puustosta ja pienensivät hakkuumahdollisuuksia yli kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Käyttörajoitteiden tulosta pienentävä vaikutus verrattuna siihen, että Metsähallitus olisi toiminut kaikissa kohteissa metsälain mukaisesti, oli yhteensä noin 63 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin liittyvä rajoitetun käytön piirissä oleva metsäala kasvoi viime vuonna noin 50 000 hehtaarilla. Siitä noin 13 000 hehtaaria liittyi uusiin monimuotoisuuskohteisiin.

Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustetut kohteet kytkeytyvät hyvin lakisääteisiin suojelualueisiin ja lisäävät valtion maiden ekologisen verkoston metsämaan kokonaispinta-alaa. Lapissa lisäys on 30 %, Kainuussa noin 51 %, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 30 % ja Etelä-Suomessa 22 %. Yli puolet luontokohteista sijaitsee tuoreilla tai sitä rehevimmillä kankailla, jotka ovat heikoimmin edustettuja kasvillisuusluokkia suojelualueilla. Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavia kohteita on talousmetsäalueilla yhteensä noin 100 000 ja niissä on yhteensä noin 30 000 uhanalaisten lajien esiintymää.

Työ yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi jatkuu

Metsähallitukselle kuluvalle vuodelle annetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet koskevat muun muassa seuraavia asioita:

• Metsähallitus tekee monikäyttömetsiin liittyen ekologisen arvion soiden ennallistamisesta, tärkeiden riistaelinympäristöjen kunnostamisesta, tulen käytöstä, paahdeympäristöjen hoidosta, purojen kunnostuksesta, vaellusesteiden poistamisesta virtavesiympäristöissä, haitallisten vieraslajien torjunnasta ja lehtojen aktiivisen hoidon tarpeesta. Arvion pohjalta päätetään myöhemmin elinympäristöjen aktiivisen hoidon vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta toteutuksesta.
• Metsähallitus toteuttaa vastuullisuusohjelmaa sekä edistää ja ylläpitää vastuullisuuteen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
• Metsähallitus konkretisoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät mahdollisuutensa toteuttamalla ”Metsähallituksen ilmasto-ohjelma” -projektin.
• Metsähallitus jatkaa retkeilyalueiden kehittämistä vuonna 2018 toteutetun projektin yhteydessä tehtyjen päätösten ja toimenpide-esitysten pohjalta.
• Metsähallitus hankkii maa-alueita noin viidellä miljoonalla eurolla, josta hankinnat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Metsähallitus myy metsätalouden harjoittamisen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita enintään kahdella miljoonalla eurolla. Siemenviljelysten tarpeisiin hankitaan alueita noin 0,6 miljoonalla eurolla.
• Metsähallitus solmii uuden vastikkeellisen opetusmetsämallin mukaiset opetusmetsäsopimukset niiden viiden oppilaitoksen kanssa, joiden nykyinen sopimus päättyi 31.12.2018. Uutta opetusmetsämallia pilotoidaan näiden solmittavien sopimusten pohjalta 2019 aikana.