Kunnossapito on yhä vahvemmin palveluliiketoimintaa ja työtä tietojärjestelmien parissa. Alan huippuosaajia tarvitaan niin yrityksissä kuin niiden verkostoissa. Riittävätkö Suomessa alan ammattilaiset teollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin? Kunnossapito on osa Teknologia 17 -tapahtumakokonaisuutta.
Koskisen Oy saa juuri tarvitsemaansa kunnossapidon osaamista. Kun osaajista on kilpailua, työntekijöiden kouluttaminen yhteistyössä tekniikan koulutuspalveluja tarjoavien oppilaitosten, esimerkiksi AEL:n kanssa on tarjonnut toimivan ratkaisun. Koulutuksen tulos näkyy yrityksen tehokkuusmittareissa.
– Tavoitteemme on saada asiantuntevia ja sitoutuneita työntekijöitä. Koulutusyhteistyössä olemme päässeet vaikuttamaan koulutukseen ja näin varmistuneet, että koulutus on investointi, joka todella hyödyttää, kertoo Koskisen Oy:n tekninen johtaja Lassi Santala(kuva). Koskisen Oy on mekaanista metsäteollisuutta harjoittava noin tuhat työntekijää työllistävä perheyritys. Koskisen Oy:n kunnossapidon koulutuksesta voi lukea tarkemmin blogista ja kuulla Kunnossapito-messuilla lokakuussa.
Suomessa kunnossapidon tehtävissä työskentelee useita kymmeniä tuhansia ihmisiä teollisuudessa. Kun mukaan lasketaan infrastruktuurin kunnossapito, määrä nousee jopa 200 000 henkilöön.
– Kunnossapidon opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen leikkaukset ovat kovia, vaikka tarvetta olisi koulutuksen kehittämiselle vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kunnossapitoa ei seurata omana alanaan, vaikka työn ydin on sama teollisuudesta riippumatta. Alan arvostus ja ymmärrys sen merkityksestä eivät ole käytäntöä vastaavalla tasolla, toteaa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä.
Teollisuuden kasvu on haaste kunnossapidolle
Lassi Santala toteaa, että osaavan työvoiman saanti kunnossapidon tehtäviin on tällä hetkellä haaste. Nuorisoasteen koulutuksessa vaihtoehdot kunnossapidon opiskeluun ovat niukat, ja aina koulutus ei pysy nopeasti muuttuvan alan tahdissa. Koulutuksen tiivis yhteys työelämään ja kehittyviin yrityksiin on välttämätön, jotta alalle tulijoiden osaaminen vastaa tarpeisiin.
– Suomalaisessa teollisuudessa on meneillään muutos, joka haastaa kunnossapidon. Tekijöitä tarvitaan. Monen yrityksen tapaan myös Koskisen Oy on ponnistanut lamasta hyvään kasvuvauhtiin. Tuotantovauhdit ovat nousseet, ja laitekanta edellyttää kunnossapitoa. Kun vajaakäyntiä ei enää ole, kunnossapidon suunnitelmallisuus ja toimintojen onnistuminen korostuvat, Santala kertoo. Samaan aikaan kunnossapidon ammattilaisten keski-ikä on kohonnut, ja moni osaaja on lähellä eläkeikää. – On todellinen huoli, saadaanko teollisuuteen riittävästi ja riittävän nopealla aikataululla kunnossapidon osaajia ja paikallista palvelua, kun teollisuuden tilanne kohenee. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarvetta isolle joukolle osaajia tulee olemaan pian, Tennilä jatkaa.
– Työvoiman saanti heikkenee jatkuvasti. Osaajille on kysyntää muuallakin kuin meillä. Esimerkiksi sähköpuolelta valmistuneita kysytään nyt myös rakennusalalla, mikä aiheuttaa pulaa ammattilaisista teollisuudessa. Talous on selvästikin piristymään päin, Santala arvioi.
Miljardiluokan liiketoimintaa, palvelua ja ict:n hyödyntämistä
Teollisuuden kehittyminen ja uudet osaamisvaatimukset muuttavat kunnossapitoa. Mielikuva alan tehtävistä ei välttämättä enää aina vastaa todellisuutta. Suuri osa työstä edellyttää nykyään tietojärjestelmien sujuvaa käyttöä ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Kunnossapito on myös pitkälti palvelua ja vientitoimintaa. Monilla suomalaisilla yrityksillä on miljardiluokan liikevaihto juuri palveluliiketoiminnassa, joka tuottaa pitkäjänteisesti. Suomessa on huippuosaamista kunnossapidon toimintamallien konseptoinnissa.
– Prosesseista kerättävään dataan perustuva ennakoiva kunnossapito on esimerkiksi todellinen kasvuala. Tämän liiketoiminnan arvo voi jopa viisinkertaistua lähivuosina. Kunnossapidon alalle onkin tullut aktiivisia toimijoita ict-maailmasta, Tennilä kertoo. Henkilöiden osaamisen kehittämisen lisäksi tärkeä kehittämisen kohde on yritysten välinen yhteistyö ja pitkälle verkottuneet toimintamallit. – Ne yritykset pärjäävät, jotka saavat oman liiketoimintansa kehittämiseen terävimmän mahdollisen osaamisen. Tarvitaan korkeaa osaamista niin yrityksen sisään kuin yhteistyökumppaneiden verkostoon, Tennilä toteaa.
Kunnossapito pitää yrityksen toiminnan käynnissä
Kunnossapidolla on valtava rooli teollisuudessa. Koskisen Oy:ssä se on palvelufunktio, joka tukee kaikkia tuontantoyksiköitä. Se pitää yrityksen toiminnan osaltaan käynnissä. Kunnossapitoyksikössä työskentelee yli 70 henkeä muun muassa mekaanisen ja sähkökunnossapidon sekä automaation tehtävissä. Perustavanlaatuinen käynnissä pito ja tuotantoprosessia tukeva osaaminen ovat yrityksen omissa käsissä. Tarvittaessa urakoitsijaverkostosta hankitaan täydentävää palvelua.
– Kunnossapito tarjoaa hienoja uramahdollisuuksia. Kunnossapidon systematiikka ja problematiikka ovat suhteellisen samanlaiset tehtaasta riippumatta, joten alan ammattilaiset voivat toimia useilla eri teollisuuden aloilla, kertoo Tennilä.
– Ala vaatii tiettyä asennetta työntekoon ja ongelmiin. Tehtaat pyörivät ympäri vuorokauden kaikkina päivinä, ja poikkeustilanteita tulee väistämättä. Itse olen tehnyt töitä kunnossapidossa yli 20 vuotta ja se on ollut aina hyvin mielekästä. Pidän siitä, että saan työssäni ratkaistua asioita. Se on valtava palkinto ja motivoivaa monille. Kunnossapidon ammattilaisella on ratkaisijan rooli, kertoo Santala.
Teknologia17-tapahtuman yhteydessä pidettävien Kunnossapito-messujen puheenvuorossa 11.10. klo 14 Tieto ja Johtaminen -lavalla kuullaan esitys AEL:n ja Koskisen Oy:n koulutusyhteistyöstä.