Järvilohen pelastamiseksi on valmisteilla ainutlaatuinen yhteistyöhanke

Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohen luonnonmukainen lisääntyminen on estynyt ihmisen toiminnan seurauksena ja laji on säilynyt hengissä kalanviljelyn avulla. Sukupuuttoon johtavan perinnöllisen aineksen jatkuvan kapenemisen vuoksi laji tarvitsee jälleen mahdollisuuden lisääntyä luonnossa.

Järvilohen pelastamiseksi on Pohjois-Karjalassa käynnistetty ainutlaatuinen yhteistyöhanke. Valmisteilla olevassa hankkeessa on tavoitteena luoda järvilohelle merkittävä määrä uutta lisääntymis- ja poikasaluetta Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaan tulvauomaan. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen on tyytyväinen maakunnan ja valtion toimijoiden tahtotilaan asiassa. 

- Pohjois-Karjalan maakuntakala järvilohi ansaitsee paremman tulevaisuuden ja haluamme olla yhteistyössä tätä luontotekoa mahdollistamassa, Laakkonen toteaa.

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Nykyisellään Kuurnan tulvauoma ei sovellu järvilohen elinympäristöksi, sillä tulvajuoksutustilanteita lukuun ottamatta siinä ei virtaa vettä. Valmisteilla olevassa hankkeessa tulvauomaan suunnitellaan ympärivuotista 35 m³/s suuruista virtaamaa. Jatkuvan virtaaman ja uoman rakenteellisen muokkauksen kautta alueen alkuperäinen koskimainen luonne on mahdollista palauttaa. 

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi hanke on erittäin tärkeä, sillä toteutuessaan se mahdollistaa järvilohen täydellisen ihmisestä riippumattoman elinkierron ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Suunnitteilla olevalla koskialueella syntyvät järvilohen poikaset pääsisivät vapaasti laskeutumaan syönnösalueilleen Saimaan selkävesille. Kutukypsillä aikuisilla kaloilla olisi puolestaan vapaa yhteys palata lisääntymään omille synnyinkoskilleen.

Saimaan järvilohen kärkihankkeen kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus on noin kaksi miljoonaa euroa.  Järvilohen lisääntymismahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet rahoitetaan valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen kautta. Hankkeen toteutumisen edellyttämää yksityistä rahoitusta puuttuu vielä satoja tuhansia euroa. Saimaan järvilohen kärkihankeen nimellä tunnetun yhteistyöhankkeen valmistelussa ovat olleet keskeisesti mukana Kuurnan Voima Oy, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen käytännön toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta 2019.

Hankkeen toteuttamisen vaatiman ympärivuotisen virtaaman mahdollistamiseksi Kuurnan Voima Oy suunnittelee nykyisen tulvapadon yhteyteen pienvesivoimalaa. Uusi voimala ei lisäisi Kuurnan energiantuotantoa, vaan siinä hyödynnettävä virtaama pienentäisi Kuurnan nykyisen voimalaitoksen tuotantoa.  Nykyisin tulvauomaan johdetaan vettä vain tulvatilanteissa, mutta suunniteltu poikastuotantoalue edellyttäisi tulvauomaan jatkuvaa ja vesimäärältään huomattavaa juoksutusta. Ilman suunniteltua pienvoimalaa tämä pienentäisi nykyisen voimalaitoksen tuotantomäärää noin 15 prosenttia. Menetetyn sähköntuotannon nykyarvo olisi noin 600 000 euroa vuodessa eli pääomitettuna yli 15 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Suunniteltu pienvoimala kompensoisi juoksutusten aiheuttamat kustannukset lähes kokonaan. Pielisjoen virtaama säilyisi nykyisellään, eikä hankkeen toteutuksella olisi vaikutuksia Kuurnan ylä- eikä alapuolisiin vesistöihin.  

Vuonna 1971 valmistunut Kuurnan vesivoimalaitos on merkittävä sähköntuottaja valtakunnallisesti, mutta varsinkin alueellisesti Pohjois-Karjalassa. Kuurnan Voima Oy:n omistavat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (89 %) ja Joensuun kaupunki (11 %).