Luonnonvarakeskuksen uusimman valtakunnan metsien inventoinnin alustavien tulosten mukaan puuston vuotuinen kasvu on noussut lähes 110 miljoonaan kuutiometriin. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi metsien hoitoa pitää edelleen parantaa. Kuolleen puun määrä on kasvanut Etelä-Suomessa ja vähentynyt Pohjois-Suomessa. Puunhankinnan arvoketjun toimijoiden kannattaa tiivistää yhteistyötä lahopuun lisäämiseksi ja monimuotoisuuden parantamiseksi talousmetsissä.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) alustavissa laskelmissa puuston kokonaismäärä on noussut 2,5 miljardiin kuutiometriin. Vuosien 2014–2016 tietoihin perustuvissa laskelmissa puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on kiihtynyt, sillä edellisen inventoinnin mittausten mukaan (VMI11) kasvu oli 105,5 miljoonaa kuutiometriä.
Metsien kiihtynyt kasvu on vahvempi perusta metsien kestävälle käytölle ja mahdollistaa metsäbiotalouden monipuolisen kehittämisen. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2015 puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli 82 miljoonaa kuutiometriä eli 28 miljoonaa kuutiometriä kasvua alemmalla tasolla. Puuston poistuma koostui tukki- ja kuitupuusta (59 milj. m3) energiarunkopuusta (9) ja metsiin jäävästä hakkuutähteestä sekä puuston luontaisesta kuolemisesta (14).
Ryhtiliike metsänhoitoon
Tarkastelujaksolla metsänhoidon rästit ovat kasvaneet merkittävästi: taimikonhoitorästien määrä on noussut 795 000 hehtaariin. Lisäksi nuorien metsien ensiharvennusrästien määrä on noussut lähelle miljoonaa hehtaaria.
”Kasvaneet metsänhoitorästit on otettava vakavasti. Hyvä metsänhoito on ollut suomalaisille kunnia-asia. Tilastot osoittavat, että hyvä historia on päässyt osin unohtumaan. Nyt on selvän ryhtiliikkeen aika. Laitetaan taimikot ja nuoret metsät kuntoon. Tätä toimintaa tukee vahvasti metsäteollisuuden uudet investoinnit ja mahdollisuus lisätä kotimaisen puun käyttöä jalostuksessa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.
Uudistuskypsien metsien uudistaminen on tulevaisuuden kasvun turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Tehdään järeästä puusta lisää puurakennuksia ja muita pitkäaikaisia puutuotteita. Näin toimien vahvistetaan hiilensidontaa nuorien metsien kasvun voimistumisen kautta.
Hyödyntämällä metsänuudistamisessa jatkossa paremmin jalostettua metsänviljelyaineistoa voidaan puuston kasvukykyä lisätä, puun laatuominaisuuksia parantaa sekä vahvistaa puidemme ominaisuuksia sietää paremmin ilmastonmuutosta. Metsänjalostuksesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta voidaan rakentaa suomalaisen metsäbiotalouden strateginen menestystekijä.
Lisää lahopuuta talousmetsiin
Koko valtakunnan tasolla lahopuumäärä on pysynyt ennallaan. Etelä-Suomessa määrä on hieman kasvanut. Myönteisestä kehityssuunnasta tulee jatkossakin pitää kiinni. Pohjois-Suomen lahopuumäärän lasku sen sijaan jatkui. Tämä vahvistaa tarvetta aktiivisesti lisätä lahopuuta talousmetsissä. Myös syyt lahopuuhävikkiin Pohjois-Suomessa on selvitettävä.
Metsäteollisuus käynnisti keväällä ohjelman talousmetsien lahopuumäärän lisäämiseksi ja lahopuun laadun monipuolistamiseksi. Tärkeimmät toimet liittyvät osaamisen kehittämiseen, asenne- ja kulttuurimuutokseen sekä koko arvoketjun toimijoiden sitouttamiseen. Uusimmat VMI-tulokset vahvistavat, että ohjelmalle on olemassa aito tilaus.
”Metsäteollisuuden tavoitteena on, että jokainen metsänomistaja ja metsäammattilainen tiedostaisi lahopuun merkityksen metsäluonnon monimuotoisuudelle ja haluaisi olla lisäämässä sitä omilla toimillaan talousmetsiin. Lahopuumäärä on käännettävissä selvään kasvuun koko Suomessa, kun kaikki toimijat yhdessä sitoutuvat asiaan. Ratkaisevan tärkeää on, miten toimimme joka päivä kentällä. Teema kytkeytyy vahvasti myös metsäsertifioinnin kriteereihin. Haastamme kaikki sidosryhmät aktiivisesti mukaan kehittämään molempia sertifiointijärjestelmiä – myös lahopuuta koskevien kriteerien osalta”, jatkaa Salo.