Metsäkysymykset osana ilmastopolitiikkaa13.05.2011 3.13
Kanninen dajakien päähineessä Borneon sademetsässä Metsien merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on keskeinen. Kehitysmaiden metsäkato aiheuttaa lähes viidenneksen maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta Euroopassa metsät toimivat nieluina. Suomessa metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on ainutlaatuinen: vuonna 2009 Suomen metsien nielu vastasi 70 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan muutoksia metsäekosysteemien toimintaan ja siksi ennakoiva sopeutuminen vääjäämättömiin muutoksiin on syytä aloittaa ajoissa. Suomi ja suomalaiset metsäasiantuntijat toimivat aktiivisesti kansainvälisen ilmastopolitiikan parissa. − Metsät ja niihin liittyvät kysymykset tulisi nähdä yhteiskunnallisessa kontekstissaan eikä irrallaan muusta, hän sanoo. Metsillä iso rooli sopeutumisessa Center for International Forestry Research eli CIFOR:in tutkimusjohtajana Kanninen oli tuomassa ilmastonmuutoksen mukaan tutkimukseen ja nyt jo lähes puolet tutkimuslaitoksen budjetista menee ilmastonmuutokseen liittyvään työhön. Kehitysmaihin on panostettu jo ennen ilmastonmuutoksen nousua otsikoihin. Silloin tutkimusta tehtiin enemmänkin metsäpoliittisesta kontekstista. − Ennen kartoitettiin metsäkadon syitä, nyt keskitytään metsäkadon ehkäisemiseen ilmastonmuutoksen näkökulmasta, Kanninen kuvaa kokonaisuutta. Metsäekosysteemien rooli on nousemassa merkittävään osaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ekosysteemipalvelut antavat usein mahdollisuuden moninkertaiseen hyötyyn, kun metsät sekä edesauttavat ilmastonmuutoksen torjuntaa hiilinieluina että tuottavat paikalliselle väestölle muita hyötyjä kuten lääkekasveja ja puhtaampaa vettä, jotka ovat merkittäviä sopeutumisen kannalta. Luonnonvarojen rooli kehitysmaissa on suuri ja ne tulee huomioida kokonaisvaltaisesti päätöksenteossa. Adaptation Fund Board, AFB, on YK:n ilmastosopimuksen sopeutumisrahasto, jonka johtokunnan jäseneksi Kanninen nimitettiin yhtenä Länsi-Euroopan edustajista. − AFB:ssä on kiva olla! Siellä pääsee vaikuttamaan 350 miljoonan dollarin jakoon hankkeille, joista yllättävän iso osa todella keskittyy metsiin, kertoo Kanninen innostuneesti. Esimerkkinä hän mainitsee jo hyväksytyn hankkeen Hondurasin vesihuollon parantamiseksi. Hanke vastaa kahteen isoon ongelmaan: köyhille ei ole puhdasta vettä ja toisaalta tulvat aiheuttavat mittavia vahinkoja. Hankkeen ratkaisuna ovat jokien valuma-alueilla olevat metsät, jotka puhdistavat veden ja pienentävät tulvien haittavaikutuksia. Suomella paljon annettavaa − Suomella on hirveästi annettavaa, Kanninen vastaa Suomen roolia kysyttäessä. Perinteisesti täällä ajatellaan vain teollista- ja inventointiosaamista, mutta Suomella olisi paljon muutakin annettavaa. Otetaan esimerkiksi perhemetsätalous: pienviljelijöillä kehitysmaissa on samoja ongelmia kuin meillä Suomessakin. Pienen tilakoon takia metsätalouden harjoittaminen ei ole todellinen mahdollisuus, koska se vaatisi laajaa yhteistyötä ja organisaatioita, joita siellä ei vielä ole. Tätä osaamista voisimme viedä, onhan meillä yli 100 vuoden kokemus toimivasta perhemetsätaloudesta. Kanninen ottaa myös puheeksi rahan. Jotta konseptien vienti onnistuisi, täytyisi metsäalan kehitysyhteistyön valjastaa riittävät varat siihen. Jatkossa ilmastonmuutoksen myötä tulevien varojen hyödyntäminen voisi olla huomattava myös Suomessa. Tämänhetkisissä ilmastonmuutoskeskusteluissa Kannista huolettaa LULUCF:n ja REDD+:n laskentaperusteista käytävä kiista ja hän toivoo, että laskentaperusteet saadaan harmonisoitua. Kanninen näkee ilmastokeskusteluissa myös mahdollisuuden Suomelle. − Suomi voisi ottaa enemmänkin johtajuutta keskusteluissa, koska omat taustat ovat hyvät näissä asioissa. Yli sadan vuoden metsähistoriamme kautta voidaan näyttää, että pitkäjänteisyys kannattaa! Lisätietoja: |
