Droonit helpottavat metsien lannoitusta - boorilannoitusten määrä on kasvussa

Suuri osa yksityismetsien boorilannoituksista tehdään nykyään drooneilla. Moni metsänomistaja valitsee lannoituksen tehtäväksi droonilla helikopterin tai maalevityksen sijasta. Muutos on tapahtunut nopeasti parin viime vuoden aikana.

(kuva yllä: Drooneja käytetään metsien lannoituksissa yhä enemmän. Kuva: Hanna Tahvanainen)

Metsien terveyslannoituksilla korjataan puuston kasvuhäiriöitä, jotka johtuvat ravinteiden epätasapainosta maaperässä. Terveyslannoituksia tehdään boori- ja tuhkalannoitteilla, ja työhön voi hakea tukea Metsäkeskuksesta.

Kuluvana vuonna erityisesti boorilannoitukset ovat kiinnostaneet yksityisiä metsänomistajia. Tänä vuonna jo yli 80 prosenttia terveyslannoituksen tukihakemusten pinta-alasta on ollut boorilannoituksia. Viime vuosina noin kaksi kolmasosaa terveyslannoituksen tukihakemusten pinta-alasta on ollut boorilannoituksia.

- Droonit ja boorilannoitteet ovat kehittyneet ja sen seurauksena boorilannoituksia tehdään yhä enemmän. Lannoitteita tarvitaan nykyään vähemmän pinta-alalle ja droonit pystyvät kantamaan yhä suurempia lannoitekuormia kerralla. Levitys on nopeutunut ja lannoitustyön kustannukset ovat laskeneet, arvioi metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Droonien käyttö metsien boorilannoituksissa on vähentänyt tuntuvasti nestemäisen boorin käyttöä terveyslannoitteena. Tänä vuonna enää viisi prosenttia boorilannoituksista tehdään nestemäisillä lannoitteilla, kun vielä vuotta aiemmin nestemäisten lannoitteiden osuus oli 21 prosenttia.

Lannoituspinta-alan keskikokoon droonien käyttö ei ole vaikuttanut. Se on ollut kolmena viime vuonna noin 1,5 hehtaaria.

Pohjois-Savossa tehdään kolmannes Suomen boorilannoituksista

Boorilannoituksista peräti kolmannes tehdään Pohjois-Savossa. Pinta-ala on lähes kolminkertainen, kun sitä verrataan seuraavaksi tuleviin Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Vähiten boorilannoituksia tehdään Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, joista on tullut Metsäkeskukseen hakemuksia alle 50 hehtaarin alalta.

Männiköiden kasvuhäiriöt tunnistetaan nykyään yhä paremmin.

- Ilmaston muuttuessa ja männiköiden uudistamisalan lisääntyessä myös boorilannoituksen tarve on lisääntynyt, sanoo Remes.

Männiköiden osuus boorilannoituksista onkin yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Nyt männiköitä lannoitetaan jo 21 prosenttia kivennäismaiden boorilannoituksista. Kuusikoiden osuus on vastaavasti laskenut alle 74 prosenttiin. Muiden puulajien osuus lannoituksista on noin 5 prosenttia.

Tiedot perustuvat Metsäkeskukseen 1.1.-31.8.2026 välisenä aikana saapuneisiin terveyslannoituksen tukihakemuksiin.