MTK: Ennallistamissuunnitelma jättää maanomistajat edelleen epätietoisuuteen - eduskunnan työ ei näy lopputuloksessa

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on lähtenyt lausuntokierrokselle. MTK:n mielestä asiakirja ei vielä anna riittäviä vastauksia niihin kysymyksiin, joista maanomistajat, alkutuotanto, metsätalous ja maaseudun elinkeinot ovat koko valmistelun ajan kantaneet huolta.

MTK on kiitellyt aikaisemmin sitä, että eduskunta on käsittelyssään tunnistanut suunnitelmaan liittyviä riskejä ja korostanut muun muassa omaisuudensuojaa, vapaaehtoisuutta, harmaan suojelun estämistä sekä sitä, ettei ennallistamissuunnitelma saa muodostua uudeksi väyläksi rajoittaa maan käyttöä. Lausunnoille lähetetystä luonnoksesta näitä linjauksia on kuitenkin vaikea löytää. 

Erityisen huolestuttavaa lausuntoversiossa on, että monet suunnitelman kannalta ratkaisevat määritelmät ovat edelleen avoimia tai epäselviä. MTK:n mukaan merkittävimmät epäselvyydet koskevat erityisesti suoluontotyyppejä, puustoisia soita, luonnonmetsiä ja muita ennallistamisen kohdentumisen kannalta keskeisiä käsitteitä. 

– Lausuntoversiosta syntyy vaikutelma, että hallitus haluaa saada suunnitelman eteenpäin ilman, että sen keskeisimpiä vaikutuksia on aidosti ratkaistu. Käytännössä moni vaikea kysymys jää seuraavan hallituksen hoidettavaksi, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri sanoo. 

Lausuntoluonnoksessa esitetään muun muassa metsä- ja luontotiedon nykyistä laajempaa avaamista, maanmuokkaukseen liittyvien sääntelytarpeiden arviointia, metsälain mahdollisia muutoksia sekä heikentämättömyysvelvoitteen jatkovalmistelua. MTK pitää kirjauksia ongelmallisina erityisesti maanomistajien näkökulmasta. 

Järjestön mukaan omaisuus- ja luontotietojen laajamittainen avaaminen voi lisätä harmaata suojelua, jos maan käyttöä ryhdytään ohjaamaan kartoitusten, tietokantojen tai hallinnollisten tulkintojen kautta ilman varsinaisia suojelupäätöksiä ja korvauksia. Samalla suunnitelmassa tarkastellaan useita mahdollisia lainsäädäntömuutoksia, joilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia maan käyttöön ja metsätalouden harjoittamiseen. 

– Lakimuutokset voivat helposti vesittää asetuksen keskeisen reunaehdon maanomistajien vapaaehtoisuudesta ja johtaa kansalliseen ylisääntelyyn, Kristeri toteaa. 

MTK muistuttaa, että ennallistamissuunnitelma on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä maa- ja metsätalouteen, alueiden elinvoimaan, huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan vaikuttavista politiikkakokonaisuuksista. 

– Näin merkittävää politiikkakokonaisuutta ei pitäisi jättää keskeneräisenä seuraajien ratkaistavaksi. Suunnitelma tarvitsee vielä perusteellista jatkovalmistelua ennen kuin sitä voidaan pitää uskottavana Suomen kansallisena toimeenpanosuunnitelmana. Tilanne on huono, jos meidän pitää luottaa Suomessa komission järkeen enemmän kuin omaan hallitukseen, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kommentoi suunnitelman kansallisen valmistelun epäselvää linjaa.