Kia PV5 taipuu pakettiautosta erikoisajoneuvoksi

Kia Europe kokosi Frankfurtin pääkonttorilleen joukon PV5-mallin uusia päällirakenne- ja muunnosratkaisuja. Tapahtuma osoitti konkreettisesti, mihin suuntaan Kia aikoo viedä PBV eli Platform Beyond Vehicle -liiketoimintaansa Euroopassa. 

Pääkonttorin pihalla ja esittelytiloissa PV5 nähtiin useissa eri rooleissa. Esillä oli muun muassa huoltoautoratkaisu, kylmäkuljetuksiin sovitettu versio, pyörätuolikäyttöön tarkoitettuja WAV-malleja sekä lava- ja kippiratkaisuja. 
Kia haluaa rakentaa PV5:n ympärille kokonaisen hyötyajoneuvoekosysteemin. Yritysasiakkaalle tärkeää ei ole pelkkä auto, vaan se, miten ajoneuvo toimii arjessa. Kantavuus, kuormatila, lataaminen, huolto, varaosat, seisonta-ajat ja päällirakenteiden saatavuus ratkaisevat, onko sähköinen hyötyajoneuvo todellinen vaihtoehto polttomoottorikäyttöiselle autolle.

Perusauto toimii muunnosten pohjana

Puhtaasti sähköiseksi suunniteltu E-GMP.S-alusta on Kia PV5 keskeinen myyntiargumentti. Kun samaa rakennetta ei tarvitse sovittaa polttomoottorille tai hybridille, auton tilankäyttö ja päällirakenteiden sijoittelu voidaan suunnitella sähkötekniikan ehdoilla.

PV5 Cargo tarjoaa virallisten tietojen mukaan 4420 litran tavaratilan, eli noin 4,4 kuutiometriä kuormatilaa. Kuormauskorkeus on 419 millimetriä ja kantavuus enimmillään 790 kiloa. Kaupunkikäytössä hyötyä tuo 5,5 metrin kääntösäde, joka helpottaa liikkumista ahtaissa pihoissa, jakelupisteissä ja keskusta-alueilla.

Päällirakenteiden kannalta tärkeä avaus on PV5 Chassis Cab. Alustamallilla voidaan Kian mukaan päästä päällirakenteesta riippuen jopa noin 8 kuutiometrin kuormatilaan ja 1 005 kilon kantavuuteen. Se laajentaa PV5:n käyttömahdollisuuksia perinteistä pakettiautoa pidemmälle, esimerkiksi kylmäkuljetuksiin, kevyisiin laatikkokoreihin, avolavaratkaisuihin ja erikoiskäyttöön. Toistaiseksi alustamallia tarjotaan vain kahdella pienimmällä akkukokovaihtoehdolla, joka saattaa rajoittaa sen menekkiä Suomessa.

Kolme reittiä päällirakentamiseen

Kia jakaa PV5:n muunnosratkaisut kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäinen ovat tehtaalla valmistettavat mallit, kuten esimerkiksi Crew Van ja WAV Side Entry. Toinen ovat Euroopan laajuisten päällirakentajakumppanien ratkaisut. Kolmas ovat paikalliset päällirakentajat, joiden avulla auto voidaan sovittaa yksittäisten markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin.

Tehdasratkaisuista Crew Van yhdistää henkilöiden ja tavaran kuljettamisen. Istuimet käytössä tavaratilaa on 2,4 kuutiometriä ja istuimet taitettuna 3,5 kuutiometriä. Ratkaisu sopii esimerkiksi huolto- ja asennusryhmille, joiden pitää kuljettaa samalla autolla sekä työntekijöitä että varusteita.

PV5 WAV Side Entry puolestaan tuo mallistoon sivusta käytettävän pyörätuoliratkaisun. Tapahtumassa esitelty malli havainnollisti, miten esteetön sisäänajo voidaan toteuttaa jalkakäytävän puolelta. Ratkaisu on erityisen käyttökelpoinen kaupunkiympäristössä, jossa takaoven kautta tapahtuva sisäänajo ei aina ole yhtä turvallinen tai käytännöllinen vaihtoehto. Toisaalta se myös vaikeuttaa autoon kulkua ahtaissa paikoissa, siksi autosta on olemassa päällerakentajien variaatioita.

Kumppanit näkyvästi esillä

Frankfurtin tilaisuudessa Kian päällirakentajakumppanit olivat vahvasti mukana. Hyllystö- ja varusteluratkaisuissa esillä oli Sortimo. Kylmäkuljetuspuolella Kia tekee yhteistyötä Lamberet Groupin kanssa, johon kuuluvat muun muassa Lamberet ja Kerstner. Pyörätuolikäyttöön soveltuvissa takasisäänkäyntiratkaisuissa kumppanina on AMF-Bruns. Lava- ja kippiratkaisuissa mukana ovat Gruau ja Scattolini. Crew Van -tarjontaa täydentää Snoeksin kiinteä miehistöohjaamoratkaisu.

Kian mukaan nämä kumppanit on otettu mukaan jo kehitysvaiheessa. Päällirakentajille on toimitettu teknistä dataa, ja heidän palautettaan on hyödynnetty auton muunneltavuuden kehittämisessä. Tämä on tärkeää, sillä hyötyajoneuvossa perusauton rakenteen pitää tukea päällirakentajan työtä alusta alkaen.

Tapahtuma paljasti, että Kia ei halua odottaa vuosia ennen erikoisversioiden tuomista markkinoille. PV5:n ympärille rakennetaan laajaa tarjontaa heti mallin alkuvaiheessa. Se poikkeaa perinteisestä mallista, jossa uusi pakettiauto tulee ensin markkinoille perusversiona ja päällirakenneratkaisut seuraavat asteittain myöhemmin.

Paikalliset toimijat pysyvät mukana

Euroopan laajuisten kumppanien lisäksi Kia painottaa paikallisten päällirakentajien merkitystä. Eri maissa hyötyajoneuvojen käyttötarpeet, varustelutavat ja viranomaisvaatimukset poikkeavat toisistaan. Siksi kaikkia ratkaisuja ei ole järkevää rakentaa vain tehtaan tai suurten eurooppalaisten kumppanien kautta.

Kia tukee paikallisia toimijoita teknisellä datalla, päällirakentajaportaalilla, korirakennusohjeilla ja teknisten kysymysten käsittelyllä. Portaalissa on Kian mukaan jo yli 150 rekisteröitynyttä yritystä. Se antaa kuvan siitä, että PV5 on herättänyt kiinnostusta myös päällirakentajien keskuudessa.

Suomen kaltaisilla markkinoilla tällä on erityinen merkitys. Huoltoautot, kylmäkuljetusautot, esteettömät taksit, lavaratkaisut ja kunnallistekniikan ajoneuvot tehdään usein paikallisten tarpeiden mukaan. Jos Kia onnistuu yhdistämään tehdasmallit, Euroopan laajuiset kumppanit ja paikallisen osaamisen toimivaksi kokonaisuudeksi, PV5 voi löytää asiakkaita myös sellaisilta aloilta, joilla Kia ei ole aiemmin ollut luonteva hyötyajoneuvovaihtoehto.

Huolto osana PBV-lupausta

Frankfurtissa korostui myös jälkimarkkinoinnin rooli. Kia ei rakenna PBV-strategiaansa pelkästään uusien malliversioiden varaan, vaan mukaan kytketään huoltoverkosto, varaosien saatavuus ja käyttövarmuus. Hyötyajoneuvoissa seisonta-aika näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa, joten huollon toimivuus on osa auton kilpailukykyä.

Tämä on myös Kian kannalta vaativa lupaus. Henkilöautomerkkinä tunnetun valmistajan pitää vakuuttaa yritysasiakkaat siitä, että palveluverkosto pystyy palvelemaan ammattikäyttöön tulevia ja usein voimakkaasti muunneltuja ajoneuvoja. Päällirakenteiden lisääntyessä yhteistyö huollon, maahantuojien ja päällirakentajien välillä nousee ratkaisevaan rooliin.

PV5 on vasta ensimmäinen vaihe Kian PBV-suunnitelmassa. Tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä mallisto, jossa on yli 40 erilaista korityyppiä. Myöhemmin tarjontaa laajennetaan suurempiin PV7- ja PV9-malleihin.

Frankfurtin tapahtuma antoi kuvan valmistajasta, joka ei tuo markkinoille vain sähköistä pakettiautoa, vaan yrittää rakentaa ympärilleen uuden hyötyajoneuvoliiketoiminnan. PV5:n onnistuminen ratkaistaan kuitenkin vasta asiakkaiden käytössä. Siellä nähdään, miten hyvin auton sähköinen alusta, päällirakenteet, huolto, varaosat ja lataamisen ratkaisut toimivat yhdessä. Mielenkiintoista on se kuinka nopeasti korealainen valmistaja on saanut nostettua mallin myyntiin, ja millä tahdilla Kia tuottaa uusia variaatioita uutuudestaan. Keskusteluissa nostettiin jo esiin mahdollisuus nelivetoisesta mallista ja korkeammasta maavarasta. Jäämme odottelemaan...