EU:n talousennuste heikkeni Lähi-idän konfliktin ja energiahintojen nousun vuoksi

Euroopan komissio arvioi EU:n talouskasvun jäävän tänä vuonna 1,1 prosenttiin ja euroalueella 0,9 prosenttiin. Ennustetta painavat Lähi-idän konfliktin aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus, energian hinnan nousu sekä kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen.

EU:n talouskomissaari Valdis Dombrovskis esitteli komission tuoreen talousennusteen tilanteessa, jossa Lähi-idän konfliktin vaikutukset energiamarkkinoihin ovat nousseet keskeiseksi riskiksi. Komission mukaan öljyn hinta oli ennusteen määräpäivänä 65 prosenttia ja kaasun hinta 50 prosenttia korkeammalla kuin ennen konfliktin puhkeamista.

Komission perusennusteessa energian tarjontahäiriöiden arvioidaan helpottavan vähitellen, mutta hinnat jäisivät vielä vuoden 2027 lopussakin noin 20 prosenttia korkeammalle tasolle kuin markkinat odottivat ennen konfliktia. Dombrovskisin mukaan EU:n viime vuosien panostukset energian toimitusvarmuuteen, hankintalähteiden monipuolistamiseen, päästövähennyksiin ja kulutuksen hillintään auttavat taloutta kestämään nykyistä shokkia paremmin kuin aiempaa energiakriisiä.

Energian hinnannousu näkyy kuitenkin nopeasti inflaatiossa. Komissio arvioi EU:n inflaation nousevan tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna 2,4 prosenttiin. Euroalueella inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja vuonna 2027 2,3 prosenttia. Energian inflaation arvioidaan kiihtyvän touko–kesäkuussa ja nousevan toisella vuosineljänneksellä noin 11 prosenttiin vuodentakaisesta.

Hintapaineiden odotetaan leviävän vähitellen tuotantoketjuihin, kun yritykset siirtävät kohonneita energiakustannuksia hintoihin. Keskisessä ja itäisessä Euroopassa inflaation arvioidaan pysyvän muuta EU:ta korkeampana, koska energian osuus kulutuskorissa on suurempi ja palkkakehitys on nopeampaa.

Korkeampi inflaatio on muuttanut myös rahoitusmarkkinoiden odotuksia rahapolitiikasta. Komission mukaan Euroopan keskuspankin ja useiden muiden EU:n keskuspankkien odotetaan joko kiristävän rahapolitiikkaa tai lykkäävän aiemmin ennakoituja kevennyksiä. Pankkien luotonantokyselyn perusteella luottoehdot ovat jo kiristyneet, mikä yhdessä heikomman kysynnän kanssa hidastaa lainakannan kasvua.

Talouskasvun näkymä on vaimentunut nopeasti. EU:n talous päätti vuoden 2025 hieman aiempia arvioita vahvemmassa tilanteessa, mutta maaliskuussa Lähi-idän konflikti muutti näkymää olennaisesti. Kotitalouksien kulutusta painaa ostovoiman heikkeneminen. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan EU:ssa tänä vuonna 1,1 prosenttiin ja vahvistuvan vuonna 2027 vain 1,3 prosenttiin.

Yritysten investointien odotetaan vähenevän epävarmuuden, rahoituskustannusten nousun ja heikompien tuotto-odotusten vuoksi. Erityisesti kone- ja laiteinvestointien arvioidaan kärsivän. Nettoviennin vaikutus kasvuun jää vuonna 2026 heikoksi ja kääntyy komission mukaan kasvua jarruttavaksi.

EU:n bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja vuonna 2027 1,4 prosenttia. Euroalueella kasvu jää komission mukaan 0,9 prosenttiin vuonna 2026 ja nousee 1,2 prosenttiin vuonna 2027.

Työmarkkinoilla pitkään jatkunut vahva kehitys on tasaantumassa. Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan EU:ssa 0,3 prosenttiin tänä vuonna ja 0,4 prosenttiin ensi vuonna. Työttömyysasteen ei enää ennusteta laskevan, vaan pysyvän noin kuudessa prosentissa. Nimellispalkkojen kasvu jatkuu, mutta inflaation kiihtyminen pitää reaalipalkkojen kehityksen vaimeana.

Myös julkinen talous heikkenee. EU-maiden keskimääräisen alijäämän ennustetaan nousevan 3,1 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2025 3,5 prosenttiin tänä vuonna ja 3,6 prosenttiin vuonna 2027. Taustalla ovat hitaampi kasvu, korkomenojen nousu, puolustusmenojen kasvu sekä jäsenmaiden tukitoimet energian hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi.

EU:n julkisen velan arvioidaan nousevan 82,8 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2025 85,3 prosenttiin vuonna 2027. Komission mukaan yli kolmen prosentin alijäämän maiden määrä kasvaa kymmenestä jäsenmaasta 13 jäsenmaahan vuoteen 2027 mennessä. Suurimmat alijäämät ennustetaan Puolaan, Romaniaan, Unkariin, Ranskaan ja Belgiaan, joissa alijäämän arvioidaan ylittävän viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Dombrovskis korosti, että julkisen talouden kestävyys on keskeinen tekijä makrotalouden vakauden turvaamisessa. Hänen mukaansa mahdollisten tukitoimien on oltava tilapäisiä ja tarkasti kohdennettuja haavoittuville kotitalouksille ja yrityksille.

Komissio tarkasteli myös vakavampaa skenaariota, jossa energian tarjontahäiriö pitkittyisi. Siinä öljyn hinta nousisi vuoden 2026 loppuun mennessä 180 dollariin barrelilta ja kaasun hinta 80 euroon megawattitunnilta. Tällaisessa tilanteessa inflaatio olisi selvästi perusennustetta korkeampi ja talouskasvu jäisi noin puoleen perusennusteesta sekä vuonna 2026 että 2027.

Dombrovskisin mukaan kyseessä ei ole komission varsinainen ennuste, vaan mallipohjainen riskiskenaario. Sen tarkoituksena on kuvata, kuinka merkittäviä seurauksia pitkäkestoisella energian tarjontahäiriöllä olisi EU:n talouskasvulle ja inflaatiolle.