Kantorahatuloista ennätyspotti metsänomistajille

Suomen metsistä kertyi vuonna 2025 ennätykselliset 3,7 miljardia euroa bruttokantorahatuloja. Luonnonvarakeskuksen mukaan tulosta nostivat erityisesti alkuvuoden vilkas puukauppa, korkea puun hintataso sekä hieman tavanomaista suuremmat hakkuumäärät.

Kantorahatulolla tarkoitetaan metsänomistajan saamaa tuloa metsistä hakatusta puusta. Vuonna 2025 kantorahatulot kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia edellisvuodesta. Alkuvuonna puukauppa kävi vilkkaana ja hinnat pysyivät korkealla. Loppuvuonna kaupankäynti hiljeni ja puun hinnat laskivat, mutta koko vuoden keskihinnat jäivät silti korkealle tasolle.

Yksityismetsien merkitys kantorahatuloissa oli edelleen ratkaiseva. Niistä kertyi yhteensä 3,1 miljardia euroa, mikä vastasi 84 prosenttia koko maan kantorahatuloista. Metsäteollisuuden ja valtion metsien osuus oli yhteensä 0,6 miljardia euroa.

”Yksityismetsien osuus kantorahatuloista oli selvästi suurin. Niistä kertyi yhteensä 3,1 miljardia euroa eli 84 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsien osuus jäi yhteensä 0,6 miljardiin euroon”, kertoo Luken yliaktuaari Aarre Peltola.

Tukkipuu toi suurimman osan tuloista

Korkea puun hinta näkyi suoraan metsänomistajien tuloissa. Erityisesti tukin hinnalla on suuri vaikutus kantorahatuloihin. Mäntytukin reaalihinta oli vuonna 2025 noin 12 prosenttia ja kuusitukin 9 prosenttia korkeampi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo.

Teollisuuspuun markkinahakkuut kasvoivat noin prosentin edellisvuodesta. Tukkipuun hakkuut vähenivät hieman, mutta kuitupuun hakkuut lisääntyivät. Vaikka kuitupuuta hakataan määrällisesti enemmän, sen alhaisempi hinta pitää sen osuuden kantorahatuloista selvästi tukkipuuta pienempänä.

Tukkipuusta kertyi vuonna 2025 kantorahatuloja 2,3 miljardia euroa. Se vastasi 63 prosenttia kokonaistuloista. Kuitupuun osuus oli 29 prosenttia ja energiapuun kahdeksan prosenttia.

Pohjois-Savo kärjessä maakunnista

Alueellisesti suurimmat kantorahatulot kertyivät Pohjois-Savosta, jossa tulot nousivat 393 miljoonaan euroon. Pohjois-Karjalassa kantorahatuloja kertyi 370 miljoonaa euroa ja Keski-Suomessa 352 miljoonaa euroa.

Maakuntien väliset erot pysyvät Luken mukaan vuodesta toiseen melko vakaina. Erot selittyvät metsien määrällä, hakkuumahdollisuuksilla, puuston rakenteella ja puukaupan aktiivisuudella.