Eduskunnalle kylmä arvio raskaan liikenteen tulevaisuudesta - teiden kunto uhkaa miljardikuluilla

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat perjantaina 13.2.2026 katsauksen raskaan liikenteen tilanteeseen ja pitkän aikavälin kehityskulkuihin. Katsauksen taustalla on usean toimijan yhteinen selvitys, jonka esittelivät MTK, INFRA, Koneyrittäjät, Metsäteollisuus, SKAL, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Suomen Tieyhdistys sekä Destia.

Raportti maalaa huolestuttavan kuvan tieverkon kunnosta ja sen vaikutuksista kustannuksiin. Nykyisellä rahoitustasolla huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan kasvavan 12000 kilometristä (2025) jopa 30000 kilometriin vuoteen 2035 mennessä, ja tämän ennakoidaan lisäävän raskaan liikenteen ajoneuvokustannuksia yli miljardilla eurolla vuosina 2026–2035.

Selvitys muistuttaa myös mittakaavan muutoksesta. Suomen ajoneuvoyhdistelmien sallitut mitat ja massat ovat kasvaneet vuosikymmenten aikana voimakkaasti, mutta tieverkko on suurelta osin rakennettu 1960–70-lukujen kaluston lähtökohdista. Raportissa verrataan, että vuonna 1970 yhdistelmän enimmäismassa oli 32 tonnia ja pituus 18 metriä, kun vuonna 2025 puhutaan 76 tonnista ja 34,5 metristä.

Tieverkon ja raskaiden ajoneuvojen vuorovaikutuksesta nostetaan esiin “negatiivinen kierre” eli epätasaisella kohdalla raskaan ajoneuvon tiehen kohdistama rasitus voi moninkertaistua, ja samalla epätasaisuus kasvattaa energiankulutusta. Lisäksi selvityksessä todetaan, että merkittävä osa raskaiden ajoneuvojen suoritteesta tapahtuu tieosuuksilla, joissa standardi ei vastaa nykytarpeita esimerkiksi pientareiden ja leveyksien osalta.

MTK:n Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Seppo Miettunen kiteyttää järjestöjen viestin toimintavarmuuteen, ilman toimivia teitä ja ennakoitavia kuljetusketjuja alkutuotanto, teollisuus ja energiasektori eivät pysy liikkeessä, ja varautumisen on ulotuttava tiekunnosta myös energiainfran toimintakykyyn.

Päättäjille osoitetut ratkaisut painottavat perusrahoituksen pysyvää nostoa ja pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Raportissa esitetään myös konkreettisena tavoitteena päällystysmäärän vakiinnuttaminen 4 000 kilometriin vuodessa sekä tarve selvittää valtakunnallisesti tieverkon rakenteellinen kunto, jotta korjaustoimet voidaan kohdentaa vaikuttavasti.

Lue selvitys kokonaisuudessaan