Satamaoperointi: diesel vai sähköinen materiaalinkäsittelijä?

Turkissa Egeanmeren rannalla, Aliağassa sijaitseva İDÇ Liman satama käsittelee vuosittain noin 7,5 miljoonaa tonnia hiiltä, romua, rautamalmia ja muuta irtotavaraa vain parin kilometrin päässä omistajansa terästehtaalta. 475 metrin laituripituus ja jopa 120 000 tonnisten alusten käsittelykyky tekevät satamasta yhden Turkin raskaan teollisuuden solmukohdista. Tällaisessa ympäristössä materiaalinkäsittelykaluston suorituskyky, käyttövarmuus ja energiatalous nousevat ratkaisevaan rooliin.

Satamaa operoi İzmir Demir Çelik Sanayi A.Ş.( İDÇ Liman ) yksi Turkin johtavista terästuottajista. Laiturialueen arkea pyörittää yhteensä kymmenen Sennebogenin konetta, joihin kuuluu muun muassa useita 880 EQ -balansereita, kaksi järeää 895 E -materiaalinkäsittelijää sekä 9300-sarjan satamanosturi. Konevalinta kertoo suoraan toimintaympäristöstä ja työ sykkii käytännössä tauotta.

Sataman raskainta päätä edustavat kaksi Sennebogen 895 E -materiaalinkäsittelijää portaalialustoilla. Ne on mitoitettu erityisesti suurten alusten lastinkäsittelyyn, missä ulottuvuus ja nostokyky ratkaisevat tuotannon rytmin. Jopa 40 metrin työskentelyulottuvuus mahdollistaa lastinkäsittelyn syvälle ruumaan, ja koneiden rakenteellinen järeys on suunniteltu   satamakäyttön tarpeisiin. Energiatehokkuutta parantaa valmistajan Green Hybrid -energian talteenottojärjestelmä, jonka avulla käyttökustannuksia voidaan leikata merkittävästi, samalla kun sähkökäyttöinen voimansiirto nostaa koko järjestelmän hyötysuhteen uudelle tasolle.

Säästöpontentiaalia

İDÇ Liman on poikkeuksellisen mielenkiintoinen referenssikohde myös siksi, että siellä on tehty pitkäjänteinen linjaus sähkökäyttöisten materiaalinkäsittelijöiden suuntaan. Satama on investoinut jo vuosien ajan uusiin sähkökäyttöisiin koneisiin, ja lisäksi olemassa olevaa dieselkalustoa on muutettu verkkosähköllä toimivaksi. Taustalla on ennen kaikkea käyttökustannusten hallinta. Sataman kokemusten mukaan energiakulut voivat pudota jopa noin 80 prosenttia dieselkäyttöön verrattuna ilman, että suorituskyky kärsii. Tämä on poikkeuksellisen kova väite ympäristössä, jossa koneet käyvät raskaalla kuormalla lähes tauotta.

Käyttövarmuutta

Sähkökäyttö näkyy myös käyttövarmuudessa. Kun polttoaineen tankkaukset jäävät pois, huoltovälit pitenevät ja kuluvien komponenttien määrä vähenee, koneiden seisonta-ajat lyhenevät. Satamakäytössä jokainen ylimääräinen huoltokatko näkyy suoraan läpimenokyvyssä, joten yksinkertaisempi voimansiirtoarkkitehtuuri on osa tuotantojärjestelmää. Sähkömoottoreissa ei ole polttomoottoreille tyypillisiä mäntiä, laakereita ja monimutkaisia ruiskutusjärjestelmiä, mikä vähentää vikaherkkyyttä ja raskaita korjauksia pitkällä aikavälillä.

Koneiden elinkaari konkretisoituu satamassa yhdellä 880 EQ -balanserilla, jolle on kertynyt jo yli 50 000 käyttötuntia. Yli kahden vuosikymmenen jälkeen kone on edelleen päivittäisessä tuotantokäytössä, mikä kertoo paitsi perusrakenteen kestävyydestä myös siitä, että kunnossapito ja varaosahuolto toimivat. Sataman mukaan kaikki koneet ovat käytössä joka päivä, ja se on heidän mielestään paras mittari kaluston luotettavuudelle.

Tekniikan rinnalla korostuu paikallisen kumppanin rooli. Sennebogenin Turkin myynti- ja huoltopartneri Forsen Makina vastaa varaosista, huolloista ja koulutuksesta. Pitkä, noin kahden vuosikymmenen yhteistyö on rakentanut toimintamallin, jossa kaluston elinkaarta ei tarkastella yksittäisinä konetoimituksina vaan jatkuvana tukena koko käyttöiän ajan. Satamaympäristössä, jossa tuotantokatkokset maksavat nopeasti enemmän kuin yksikään komponentti, tällainen kumppanuus on osa koneinvestoinnin todellista arvoa.