Vesitiekartan tavoitteena metsätalouden vesistövaikutusten entistä parempi hallinta

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat aloittaneet vesitiekartan valmistelun. Tiekartan taustaksi toteutettu selvitys osoitti, että metsätalousvaltaisten valuma-alueiden vesistöt ovat laatutekijöiltään pääosin vähintään hyvässä tilassa. Suurin osa vesistökuormituksesta aiheutuu jo 1960–1970-luvulla tehdyistä ojituksista. Vesitiekartta etsii ratkaisuja muun muassa tähän tilanteeseen.

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat tammikuussa 2026 aloittaneet yhteisen puuta jalostavan teollisuuden vesitiekaran laadinnan. Vesitiekartan tavoitteena on tarkentaa tietopohjaa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja löytää uusia aiempaa parempia keinoja hallita kuormitusta. Loppuvuodesta 2026 valmistuva vesitiekartta on jatkoa puuta jalostavan teollisuuden ilmasto- ja monimuotoisuustiekartoille.  

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry tilasivat keväällä 2025 Tapio Palvelut Oy:ltä taustaselvityksen, jonka avulla tarkennettiin kokonaiskuvaa metsätalouden osuudesta vesistökuormitukseen eri vesienhoitoalueilla. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus laativat esiselvitykset työn taustaksi.

Metsätalousvaltaisten valuma-alueiden joet ja järvet ovat Tapion selvityksen mukaan ekologisilta laatutekijöiltään sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Edelleen on kuitenkin vesistöjä, joiden tila on tyydyttävässä tai heikommassa tilassa. Yksittäisissä vesistöissä metsätalouden toimenpiteet voivat luonnonhuuhtouman ohella olla merkittävä ja joissakin tapauksissa jopa ainoa vesistökuormituksen lähde

Metsätalouden osuus Suomen vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 12 % fosforista ja 6 % typestä. Suuri osa metsätalouden kuormituksesta johtuu 1960–70-lukujen ojitusten aiheuttamasta ojituslisästä, jonka arvioidaan aiheuttavan 60 % metsätalouden nykyisestä fosfori- ja typpikuormasta. Tähän voidaan jatkossa vaikuttaa esimerkiksi säätelemällä turvekankaiden vedenpintaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Suurin vesistökuormittaja Suomessa on maatalous, vastaten 42 % fosfori- ja 26 % typpikuormituksesta.

– Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus on tyypillisesti voimakkaampi pienissä vesistöissä erityisesti turvemaavaltasilla alueilla, joiden valuma-alueet ovat usein voimakkaasti ojitettuja. Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä vesistövaikutusten hallinnan kannalta, toteaa erikoistutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesitiekartan seuraavassa vaiheessa tutkitaan erilaisia keinoja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Ratkaisuja haetaan mm. ojituslisän aiheuttamien kuormitusten hallintaan. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kunnostusojitusten täsmällisemmässä tarveharkinnassa ja uusimman tutkimustiedon mukaisessa pohjaveden pinnan tason säätelyssä. Valuma-aluekohtainen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä toimijoiden osaamisen kehittämistä.

– Metsänkäsittelymenetelmien kehityksen myötä luonnon- ja vesiensuojelu on yhä kiinteämpi osa metsätaloutta. Vesitiekartta, metsäsertifiointijärjestelmien kehitys, tarkemman paikkatiedon hyödyntäminen sekä metsäalan monimuotoisuustoimet kaikki tukevat vesistöjen suojelua, esittelee Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Mika Salmi.

Puuta jalostava teollisuus järjestää maaliskuun aikana tuloswebinaarin Tapion raportin tuloksista. Kutsut tilaisuuteen lähetetään myöhemmin.