Tarkkuuspaikannetun hakkuukonedatan avulla voidaan laskea arvio jäävästä puustosta

Metsäkoneiden valmistajat ovat viime vuosina julkistaneet tarkan paikannuksen osana koneiden varustusta. Tarkan paikannuksen avulla hakkuukoneen puomin kärki tai jopa hakkuulaitteen sijainti tiedetään kymmenien senttien tarkkuudella puun kaatohetkellä. Tämä tuo paljon potentiaalia uusille tiedonlouhimismenetelmille, koska aineisto saadaan nopeasti toimenpiteen jälkeen ja laskenta on verrattain kevyt toteuttaa.  

Menetelmässä ensiharvennuksilta kerätystä tarkkuuspaikannetusta hpr-aineistosta tunnistetaan ajourapuut ja skaalataan ne hehtaarikohtaiseksi kuvaamaan puustoa ennen hakkuuta. Hakkuun jälkeistä puustoa estimoitiin vähentämällä hakkuupoistuma ennen hakkuuta estimoidusta puustosta.  

Ajantasainen ja tarkka metsävaratieto on kaikkien metsäalan toimijoiden etu. Satelliittipohjaiset menetelmät tarjoavat ajantasaista tietoa, mutta spatiaalinen tarkkuus ei vielä riitä täsmämetsäntalouden tarpeisiin. Laserkeilausaineistoa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti, mutta haasteena on keilausten aikavälistä johtuva ajantasaisuus.  

Menetelmä tuotti luotettavia tuloksia etenkin ennen hakkuuta kuvaavan runkoluvun estimoinnissa. Hakkuun jälkeisen puuston estimoinnissa havaittiin suurempaa vaihtelua, varsinkin pohjapinta-alan osalta. Hpr-data hyödyntäminen on kuitenkin vasta alkumetreillä ja Metsätehossa kehitystyö jatkuu aineistonhankinnan sekä menetelmän kehityksen osalta OptiForValue-hankkeessa. 

Tämä työ on tehty osana EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoittamaa KESTOTÄSMÄ-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää menetelmiä täsmäpuunkorjuun ja hakkuiden laadunseurantaan.