LUKE: Uusi mäntyjen kasvitauti saapui Suomeen

Vasemmalla: Oireisia neulasia kerättiin vuorimännystä lokakuussa 2025. Oikealla: Mustaa sienirihmastoa kasvoi ruskeiden laikkujen kohdalta. Rihmastosta mikroskopoitiin Lecanosticta acicola -sienen tuottamia itiöitä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat löysivät ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen ensimmäistä kertaa Suomessa. 

Vieraslajisieni Lecanosticta acicola aiheuttaa männyissä ruskovyökaristetta. Tautia havaittiin kaupunki-istutuksessa kasvaneessa vuorimännyssä Varsinais-Suomessa viime vuoden lokakuussa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ruskovyökaristetta on havaittu Suomessa.

Ruskovyökaristeen oireet ilmenevät neulasissa ruskeina laikkuina, joita ympäröi kellertävä kehä (kuva alla). Laikut voivat kiertää koko neulasen ja johtaa neulasen kärjen nekroosiin. Kuolleessa kudoksessa sieni muodostaa mustia rakenteita, joissa se tuottaa soikeita itiöemiä.

”Lecanosticta acicola -sieni luokitellaan Euroopassa vieraslajiksi. Luke tekeekin tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, jotta opimme tunnistamaan uudet metsäpuiden uhat ajoissa”, kertoo johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.

Sienen isäntäkasveina toimivat useat mäntylajit, myös kotimainen metsämänty. Voimakkaasti saastuneissa männyissä oksille jäävät usein vain kuluvan vuoden neulaset. Toistuvat infektiot voivat aiheuttaa runsasta neulaskatoa ja vakavissa tapauksissa johtaa jopa puun kuolemaan. Lecanosticta acicola on A2-karanteenituhooja, jonka leviämistä suositellaan rajoitettavaksi kansallisilla sääntelytoimilla. Suomessa Ruokavirasto on luokitellut sienen kasvinterveyden laatutuhoojaksi, minkä vuoksi sitä ei saa esiintyä myytävissä kasveissa. Sienitartunta on merkittävä riski erityisesti taimituotannolle ja taimien kaupalle.

Keski-Euroopassa suhteellisen yleinen ruskovyökariste uhkaa lisääntyä pohjoisessa

Leviämismallit viittaavat siihen, että ruskovyökaristetta aiheuttava sieni todennäköisesti yleistyy Euroopassa tulevien ilmastoskenaarioiden myötä – myös Suomessa. Viimeaikaiset havainnot osoittavat, että taudinaiheuttaja voi siirtyä vierasperäisistä isäntälajeista myös kotimaisiin puihin ja asettua paikallisiin metsämäntypopulaatioihin, kuten on tapahtunut Virossa ja Latviassa. Vaikka nykyinen Suomen havainto koskee vierasperäistä vuorimäntyä, Suomen olosuhteet saattavat mahdollistaa taudin säilymisen ja leviämisen myös kotimaiseen mäntyyn.

”Ruskovyökaristeen leviämiseen on nyt varauduttava. Kiireellistä lisätutkimusta tarvitaan muun muassa siitä, kuinka Suomen oloissa integroidut kasvinsuojelumenetelmät yhdistettynä torjuntaan ja jalostukseen voivat ehkäistä tartuntoja ja rajoittaa taudin leviämistä. Jatkamme myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ajantasaisen tiedon varmistamiseksi”, Terhonen sanoo.

Tutkijat suosittelevat poistamaan sienitartunnan saaneen vuorimännyn, jotta ruskovyökariste ei pääse leviämään istutuksessa.