eCargo tiedottaa: Kuorma-autoille mahdolliset julkiset sähköautolatauspaikat kartoitettu pääkaupunkiseudulla - lisää ja parempia paikkoja tarvitaan

Forum Virium Helsingin, Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa eCargo-hankkeessa kokeiltiin hiljattain pääkaupungin nykyisten julkisten latauspaikkojen käyttömahdollisuuksia isoille autoille. Työ tehtiin keväälllä, kesällä ja syksyllä 2025 viidellä erilaisella sähkökuorma- ja -pakettiautolla: Mercedes-Benz eSprinterillä, Renault Master E-Tech electricillä, Mitsubishi Fuso eCanterilla, Volvo FL Electricillä ja Mercedes-Benz eActros 300:lla.

Käytännön kokeilussa löytyi 25 kohdetta, joissa mahtui lataamaan jopa kymmenen metriä pitkiä ja neljä metriä korkeita kuorma-autoja. Nämä raportoitiin myös yleisesti käytettyyn Latauskartta.fi-palveluun. Lisäksi muutamiin kymmeniin kohteisiin mahtui noin seitsemän metriä pitkillä ja kolme metriä korkeilla pakettiautoilla. Lataaminen on siis mahdollista, joten vain sen takia ei kannata jättää sähköisiä tavara-autoja hankkimatta.

“Lähes kaikissa latauspaikoissa on silti joitain rajoitteita, joista huomaa suunnittelun keskittyneen henkilöautoihin”, kertoo sähköisen liikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall Forum Virium Helsingistä.  

Rajoitteista Tengvall mainitsee sen, etteivät sijainnit yleensä ole optimaalisia tavaraliikenteen kannalta, iso auto voi rajoittaa pahasti näkyvyyttä liikenteeseen ja lisäksi latauskaapelit ovat usein turhan lyhyitä kuorma-autoille. 

“Lähes kaikkiin joutuu ajamaan keula edellä, jolloin takaisin liikenteeseen isolla autolla joutuu peruuttamaan, mikä ei ole hyvä liikenneturvallisuuden kannalta.”

Jatkossa pääkaupunkiseudulle tarvitaan siis erityisesti kuorma-autoille ja isoille pakettiautoille suunnattuja julkisia sähköautolatauspaikkoja. Missä tällaisia pitäisi olla?

Uusien latauspaikkojen sijaintitarpeita kartoitettu

eCargo-hankkeessa kokeiltiin uudenlaista tapaa selvittää lataustarvetta yhdistelemällä kuljetusyrityksille tehtyä kyselyä ja ajoneuvodataa noin tuhannesta pääkaupunkiseudulla tehdystä kuorma-automatkasta. Anonyymi ajoneuvodata oli hankittu Bridgestone Mobilityltä. Kyselyyn taas vastasi kaksitoista pääkaupunkiseudulla toimivaa keskikokoista ja suurta kuljetusyritystä sekä kuljetusten tilaajaa. 

Näillä selvitettiin nykyisten dieselkäyttöisten kuorma-autojen ja isojen pakettiautojen yön yli pysäköintipaikkoja sekä päiväaikaisia yli puolen tunnin mittaisia pysähdyspaikkoja. Kuljetusalalla ei ole varaa ylimääräisiin pysähdyksiin, jolloin nykyisten pysäköintien paikat ovat ainoita järkeviä sijainteja lataamiseen, kun autoja jatkossa vaihdetaan sähkökäyttöisiin. 

Kokeellisen työn tuloksena syntyi alustava kuorma- ja pakettiautojen lataustarpeiden lämpökartta, eli “heatmap”. Siinä korostuvat erityisesti logistiikka-alueet Vantaalla ja Helsingin satamissa, mutta myös monet muut kohteet ympäri pääkaupunkiseutua. Pienteollisuusalueiden sekä kaupan alan keskittymien lisäksi kuorma- ja pakettiautoja pysäköidään tyypillisesti yön yli katujen varsilla kuljettajien kotien lähellä.

“Raskaan liikenteen latauspisteiden lisääminen merkittävimpiin logistiikan, pienteollisuuden ja kaupan alan keskittymiin palvelisi kuljetusten kaivattua vihreää siirtymää nopeasti”, Tengvall summaa. 

Lataustarpeiden lämpökartta kertoo kuorma- ja pakettiautojen ajoprofiilien olevan hyvin moninaisia, joten niitä on kaupunkien syytä selvittää jatkossa systemaattisemmin. 

“Uusia latauspisteitä ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan. Omalla toimipisteellä lataamisen lisäksi nykyisilläkin julkisilla latauspaikoilla saa eCargo-kartoituksen perusteella merkittävää apua sähköisillä kuorma- ja pakettiautoilla ajamiseen pääkaupunkiseudulla.”