Ruokaomavaraisuudessa on suuria maakuntakohtaisia eroja

Miten hyvin oma maakuntasi pärjäisi, jos ruokaa ei tuotaisi muualta Suomesta? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tarkastelu paljastaa yllättäviä eroja maakuntien ruuantuotannon omavaraisuudessa. Vuoden 2024 maataloustilastojen perusteella laskettiin, kuinka hyvin eri alueet tuottavat keskeisiä elintarvikkeita suhteessa omaan väestöönsä.

Rukiin kokonaissato jäi viime vuonna pienimmäksi kuuteen vuoteen, eikä se riittäisi kattamaan kuin 63 prosenttia koko maan kulutuksesta. Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin valtavia. Varsinais-Suomessa rukiin omavaraisuus nousi peräti 310 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että alueen tuotanto riittäisi kolminkertaiselle väkimäärälle. Lapissa tilanne on täysin päinvastainen – siellä omavaraisuus jäi alle yhteen prosenttiin. Yhteensä kahdeksassa maakunnassa rukiin omavaraisuus jäi alle kymmeneen prosenttiin.

Interaktiivinen infograafi: Maakuntien ruokaomavaraisuus tuotteittain

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja tutki, miten eri maakunnat pärjäävät keskeisten elintarvikkeiden omavaraisuudessa.
Voit valita näkymän tuoteryhmittäin (esim. ruis, maito, liha, vihannekset) tai tarkastella yksittäisen maakunnan tilannetta.

👉 Avaa infograafi ja tutki oman alueesi tilanne

Ahvenanmaalta sipsiperunat ja Pohjanmaalta ruokaperunat

Ahvenanmaan perunasato olisi riittänyt alueen omaan kulutukseen kahdeksaksi vuodeksi, jos peruna vain säilyisi niin pitkään. Ahvenanmaalla tuotetaan etenkin ruokateollisuusperunaa ja suurin osa sadosta päätyykin mantereelle, usein perunalastujen ja ranskalaisten muodossa. Määrällisesti perunanviljelyn painopiste on kuitenkin Pohjanmaan maakunnissa, joissa tuotetaan kaksi kolmasosaa koko maan ruokaperunasta. Keski-Suomessa tilanne on toinen – siellä omavaraisuus jää vain yhteen prosenttiin.

Maitoa riittää – mutta ei tasaisesti

Maidontuotanto on Suomessa edelleen vahvaa. Eniten maitoa tuotetaan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2024 maitoa tuotettiin yli kaksi miljardia kiloa, ja maitotuotteiden keskeiset ravintoaineet, maitovalkuainen ja -rasva, kattoivat kotimaisen kulutuksen. Omavaraisuus oli maitovalkuaisen osalta 107 prosenttia ja maitorasvan osalta 114 prosenttia. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Keski-Pohjanmaalla maidontuotanto riittäisi lähes seitsenkertaiselle väkimäärälle, kun taas Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jäädään alle puoleen omasta tarpeesta.

Naudanlihaa ei riitä kaikille – Etelä-Pohjanmaalla korkein omavaraisuus

Naudanlihan tuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä suurin osa naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Vuonna 2024 naudanlihaa tuotettiin 87 miljoonaa kiloa, mutta kulutus ylitti tuotannon – omavaraisuus jäi 87 prosenttiin. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on poikkeuksellinen: siellä tuotanto riittäisi yli nelinkertaiselle väkimäärälle. Uudellamaalla taas oma tuotanto kattaa vain viisi prosenttia alueen kulutuksesta.

Sianlihaa eniten Etelä-Pohjanmaalta