Kuusen istuttaminen väheni vuonna 2024

Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston mukaan metsänhoitopalveluihin käytettiin viime vuonna noin 270 miljoonaa euroa, lähes saman verran kuin edellisvuonna. 

Metsänhoitoon käytettiin 214 miljoonaa euroa ja metsänparannustöihin 56 miljoonaa euroa. Maakunnista eniten metsänhoitopalveluihin käytettiin rahaa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.

Kuusen suosio heikkeni selvästi

Kuusen taimia istutettiin viime vuonna lähes 39 000 hehtaarille, mikä on 59 prosenttia istutusalasta. Kuusen istutusala kuitenkin pieneni yli 10 000 hehtaaria edellisvuodesta (-23 %).

"Kuusen istuttamisen vähenemiseen ovat luultavasti vaikuttaneet kirjanpainajatuhojen ja muiden kuusen kasvatukseen liittyvien riskien runsas uutisointi. On alettu istuttaa enemmän mäntyä tai sekametsiä, mikäli se vain on mahdollista", kertoo yliaktuaari Tiina MäkipääLukesta.

Koivun istutuspinta-alat kasvoivat kahdeksaan prosenttiin. Muiden kotimaisten puulajien istutuspinta-alat kasvoivat yli 60 prosenttia, mutta silti niiden osuus on edelleen alle prosentin kokonaisistutusalasta.

Metsänviljelyala pieneni 85 800 hehtaariin eli 12 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna viljelyalasta 77 prosenttia istutettiin ja loput kylvettiin. Metsänviljelyyn käytettiin yhteensä 57 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. 

Nuoren metsän hoito väheni ja kallistui edelleen

Nuoren metsän kunnostuksien kustannukset nousivat yli 23 miljoonaan euroon (+18 %), vaikka hoidettu pinta-ala laski viisi prosenttia. Nuoren metsän hoidon yksikkökustannukset nousivat reilusti edellisvuodesta, nousua oli reaalisesti 27 prosenttia. Nuoren metsän kunnostaminen tai hoito voi olla esimerkiksi taimikkovaiheen ohittaneen metsikön harventamista tai raivaamista ennen ensiharvennusvaihetta. Nuoren metsän kunnostuksessa voidaan myös kerätä energiapuuta.

Taimikonhoitoja teetettiin 127 000 hehtaaria, minkä kustannukset olivat noin 61 miljoonaa euroa (+2 %). Taimikonhoidon määrä pysyi viime vuosien keskimääräisellä tasolla. Myös taimikonhoitojen keskimääräiset yksikkökustannukset ovat nousseet, mutta nousua oli alle 10 prosenttia.

Terveyslannoituksia tehtiin aiempaa enemmän

Metsiä lannoitettiin 68 000 hehtaaria, mikä on kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Terveyslannoituksen osuus lannoitusmääristä on noussut neljänneksestä 31 prosenttiin. 

"Terveyslannoituksen hehtaarimäärät kasvoivat edellisvuodesta peräti 25 prosenttia. Kasvatuslannoitusta tehtiin edelleen enemmän, mutta sen määrät laskivat 12 prosenttia edellisvuodesta", toteaa Mäkipää.

Kasvatuslannoituksiin käytettiin hieman alle 17 miljoonaa euroa (-9 %). Rahalliset panostukset terveyslannoituksiin kasvoivat 7,6 miljoonaan euroon (+20 %). 

Tietoa tilastosta

Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä teetetyt metsänhoito- ja parannustyöt. Metsänomistajien omatoimisia töitä tilasto ei sisällä. 

Kustannukset tilastoidaan kunkin ajankohdan käypinä hintoina. Kustannusmuutoksia tarkastellaan teksteissä kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100).