Kun verkkohuijari iskee - ohjeita ja apua on tarjolla19.06.2025 10.44
Verkkohuijaus ei ole pelkkä tekninen häiriö tai hetkellinen harmi – se voi viedä mukanaan säästöt, yksityiset tiedot ja turvallisuuden tunteen. Traficomin tiedotteen mukaan vuonna 2024 suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa yli 84 miljoonaa euroa, ja määrä kasvaa edelleen nopeasti. Kyse on kansallisesta ongelmasta, joka vaatii sekä ripeitä toimia että monialaista tukea uhreille.Huijatuksi joutuminen voi tulla yllätyksenä, mutta yhtä yllättävää voi olla myös se, kuinka monesta suunnasta apua on saatavilla. Tilanteen vakavuudesta huolimatta uhri ei jää yksin. Avun saa nopeimmin, kun tietää, mihin kääntyä – niin taloudellisissa, teknisissä kuin henkisissäkin kysymyksissä. Ensimmäiset toimet ratkaisevatJos huomaat joutuneesi huijatuksi verkossa, tärkeintä on toimia heti. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä omaan pankkiin, jos maksutietosi ovat joutuneet vääriin käsiin tai olet tehnyt maksun huijauksen seurauksena. Nopeus voi ratkaista, saadaanko rahavirta katkaistua ennen kuin on liian myöhäistä. Samaan aikaan kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisille – sen voi tehdä sähköisesti poliisin verkkopalvelussa. Mikäli kyseessä on tietomurto tai muu tietoturvaloukkaus, asiasta voi ilmoittaa myös Kyberturvallisuuskeskukselle. Jos henkilötiedot ovat vuotaneet, Suomi.fi:n Tietovuoto-opas tarjoaa konkreettiset ohjeet tilanteen hallintaan. Huijaus voi satuttaa myös henkisestiYhä useampi huijaus liittyy tunnepohjaisiin ilmiöihin. Romanssihuijaukset, sijoitushuijaukset ja sosiaalisen median petokset eivät ole vain rahallisia iskuja, vaan ne voivat myös järkyttää uhrin elämän perusturvaa. Menetetyn rahan lisäksi uhri voi menettää luottamuksensa muihin, joutua häpeän tai yksinäisyyden kierteeseen ja kokea psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, masennusta tai unettomuutta. Apua ei tarvitse hakea yksin. Useilla viranomaisilla ja järjestöillä on tarjolla keskusteluapua ja kriisitukea. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys, Mieli ry:n kriisipuhelin, kirkon keskusteluapu ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja kriisipalvelut tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Myös oma työterveys tai terveysasema voi auttaa alkuun. Tieto ja varautuminen ovat paras suojaDigiturvabarometri 2024 kertoo, että kansalaisten luottamus digitaalisiin palveluihin on heikentynyt verkkorikollisuuden lisääntyessä. Huolta huijauksista koki jopa 55 prosenttia suomalaisista. Sama ilmiö näkyy EU-tasolla: komission kuluttajakyselyn mukaan lähes 30 % suomalaisista on törmännyt huijaukseen – EU:n keskiarvo on jo 45 %. Lue komission raportti (PDF). Vaikka verkkohuijauksia ei voida kokonaan poistaa, niiden vaikutuksia voidaan lieventää ja uusia tapauksia ehkäistä. Viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus julkaisee joka perjantai viikkokatsauksen, jossa käsitellään ajankohtaisia huijaustapauksia ja annetaan ohjeita varautumiseen. Apua saatavillaTietoturva-asiantuntija Roni Kokkola painottaa, että huijatuksi joutuminen ei ole uhrin vika, vaan monesti kyse on ammattimaisesti toteutetusta rikoksesta. Kokkola muistuttaa, että oikea-aikainen apu voi estää lisävahingot ja auttaa toipumisessa: ”On tärkeää tiedostaa, että apua on saatavilla – tekniseen tukeen, talouden turvaamiseen ja mielen hyvinvointiin. Nopealla toiminnalla voidaan estää vahinkojen paheneminen ja tukea huijauksesta palautumiseen.” Jos olet joutunut huijauksen uhriksi, et ole yksin, eikä sinun ei tarvitse selvitä yksin. Lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä: |
