Sahateollisuuden raportti: Hakkuurajoituksista miljardimenetykset - Suomi ei saavuta ilmastotavoitteita ilman kovaa hintaa metsätaloudelle

Uusi selvitys osoittaa, että Suomen tiukka hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 voi johtaa miljardiluokan menetyksiin kansantaloudelle ja tuhansien työpaikkojen katoamiseen, jos metsähakkuita rajoitetaan nykyistä enemmän. FCG Finnish Consulting Groupin laatimassa raportissa arvioidaan kolmen skenaarion vaikutuksia hakkuumääriin ja koko metsäsektoriin. Selvitys julkaistiin torstaina.

Yksi tarkastelluista skenaarioista perustuu markkinahakkuiden rajoittamiseen 55 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä. Tällöin puunmyyntitulot laskisivat yhteensä 6,0 miljardia euroa, valtion verotulot pienenisivät 5,5 miljardilla eurolla ja palkkasummasta katoaisi 7,5 miljardia euroa vuosien 2026–2035 aikana. Työpaikkoja häviäisi lähes 9 000 henkilötyövuotta.

Rajoitusskenaarion mukainen hakkuiden väheneminen vastaisi vuositasolla jopa 10–15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttöä, 800 metsäkoneen tuotantoa sekä noin 250 000 puutavara-autokuljetusta.

Selvitys toteutettiin tilanteessa, jossa Suomen ilmastotavoitteet ja nykyinen päästö- ja hiilinielukehitys ovat yhä kauempana toisistaan. Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia hakkuiden vähentämiseksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Ilmastopaneeli, osa päättäjistä ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet tätä vaihtoehtoa.

Vertailussa kolme skenaariota

FCG:n selvityksessä tarkasteltiin kolmea skenaariota: nykytason, rajoituksen ja kasvun mukaisia markkinahakkuita. Nykytason mukaan hakkuumäärät pysyisivät 67 miljoonassa kuutiometrissä, kun taas kasvuskenaariossa ne nousisivat 80 miljoonaan kuutiometriin. Kasvuskenaarion vaikutukset olisivat taloudellisesti myönteisiä.

Vuonna 2035 nykytasolla puunmyyntitulot olisivat 3,9 miljardia euroa, mutta rajoitusskenaariossa 700 miljoonaa euroa pienemmät. Valtio keräisi metsätaloudesta 3,4 miljardia euroa veroja ja maksuja, mutta rajoitusskenaariossa vastaava summa olisi 620 miljoonaa euroa pienempi.

Laajat vaikutukset koko metsäsektoriin

Koko vuosikymmenen (2026–2035) aikana rajoitukset vähentäisivät julkisen sektorin tuloja 5,5 miljardilla eurolla, puunmyyntituloja 6,0 miljardilla ja palkkasummaa 7,5 miljardilla eurolla.

Selvityksen tilaajina toimivat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, METO Metsäalan Yrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus Metsätalous Oy, MTK ry, Sahateollisuus ry ja SLC rf.

Ilmastolaki arvioinnissa vuonna 2025

Suomen kansallinen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 asetettiin vuonna 2019, ja ilmastolaki tuli voimaan 2022. Vuoden 2025 aikana tehdään laaja arviointi tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta. Nyt julkaistu selvitys tuo keskusteluun vahvaa taloudellista näkökulmaa ja muistuttaa, että hakkuiden rajoittaminen ei ole vailla huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia.

Selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.