Metsätuhot vuonna 2024 -raportti: kuivuuden ja kuumuuden vaikutukset jatkuvat

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi vuosittaisen metsätuhoista kertovan raportin. Tuore Metsätuhot 2024 -raportti osoittaa, että vaikka metsätuhojen kokonaismäärä on vähentynyt edellisvuodesta, monet riskit kuten juurikääpä, kirjanpainaja ja poikkeukselliset sääolosuhteet jatkavat puuston heikentämistä.

Valtakunnan metsien 14. inventointi (VMI), joka käynnistyi vuonna 2024, paljastaa metsiköiden tuhotilan kehitystä eri puolilla maata. Laadullisesti heikentäviä metsätuhoja esiintyi noin 3 miljoonalla hehtaarilla, mikä vastaa 16 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Määrä on noin kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Lumituhot yleisimpiä Lapissa

Suurin yksittäinen metsätuhojen syy oli lumituhot, joita havaittiin yhteensä 441 200 hehtaarilla. Ne keskittyivät erityisesti Lappiin, jossa ne kattoivat noin 7 prosenttia koko maakunnan metsämaasta. Hirven aiheuttamia tuhoja kirjattiin 384 400 hehtaarilla ja tuulituhot vaikuttivat 223 800 hehtaariin.

Kirjanpainaja yhä uhka, mutta vähemmän kuin aiemmin

Kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamat tuhot kattoivat VMI:n mukaan 38 300 hehtaaria – selkeästi vähemmän kuin edellisvuonna. Parveilumäärissä ja Metsäkeskukselle toimitetuissa hyönteistuhojen vuoksi tehdyissä metsänkäyttöilmoituksissa ei kuitenkaan nähty vastaavaa laskua, mikä viittaa siihen, että uhka ei ole väistynyt.

Juurikääpää havaittu aiempaa enemmän – suojelumetsätkin riskissä

Vuonna 2024 juurikääpää havaittiin 55 300 hehtaarilla, mikä on enemmän kuin edellisvuonna ja todennäköisesti aliarvio todellisesta määrästä. Juurikääpä altistaa erityisesti kuusikot kirjanpainajalle ja aiheuttaa merkittäviä tappioita vasta hakkuun yhteydessä paljastuessaan.

– "Suojelumetsien juurikääpäisyys voi selittyä sillä, että monet suojelualueet ovat aikoinaan olleet talousmetsiä, joissa kuusenjuurikääpä on yleisempi kuin luonnontilaisissa metsissä," kertoo tutkimusprofessori Matti Koivula Lukesta. "Tämä saattaa osaltaan selittää myös kirjanpainajien runsautta suojelualueilla."

Kuiva ja kuuma kesä koetteli mäntyjä

Pohjois-Suomessa heinä-elokuun vaihteessa havaittiin laajasti männyn neulaskatoa – erityisesti saman vuoden täysikasvuiset vihreät neulaset varisivat poikkeuksellisesti. Syynä pidetään pitkää kuivaa ja lämmintä jaksoa, joka aiheutti puihin stressiä.

– "Epäilemme, että endofyyttisienet hyötyivät puiden heikentyneestä tilasta ja saattoivat osaltaan vaikuttaa neulasten varisemiseen. Tarvitsemme lisää tutkimusta niiden roolista,” kertoo erikoistutkija Eeva Terhonen.

Okakaarnakuoriainen leviää – syysparveilu uusi huolenaihe

Kuivuudesta ja kuumuudesta hyötyvät myös muut metsien tuhoajat, kuten okakaarnakuoriainen ja havuparikas-sieni. Okakaarnakuoriainen on paikoin runsastunut niin, että sitä havaittiin iskeytymässä jopa terveisiin mäntyihin ilman havuparikkaan apua. Ensimmäistä kertaa havaittiin myös runsaampaa syysparveilua, jonka merkitys vaatii jatkoselvityksiä.

Samaan aikaan havununnan seurannassa havaittiin perhoskantojen vähenemistä, todennäköisesti talven 2024 alun pakkasten takia, jotka vahingoittivat munia puiden kuoren alla.

Raportti tarjoaa kattavan tilannekuvan

Vuotuinen Metsätuhot 2024 -raportti kokoaa yhteen eri tekijöiden aiheuttamia puustotuhoja perustuen VMI:n tuloksiin, metsänkäyttöilmoituksiin, seurantahavaintoihin, kansalaisten ja ammattilaisten ilmoituksiin sekä tutkijoiden omiin kenttähavaintoihin.

Lue raportti kokonaisuudessaan: Metsätuhot 2024 -raportti (PDF)