Kuljetusala etsii suuntaa kriisien ja kilpailun keskellä

SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujalan Auto- ja liikennetoimittajat ry:lle 7. huhtikuuta pitämässä kevätkatsauksessa käytiin läpi alan tilaa, tulevaisuutta ja ratkaisuja. Yhteinen sävel oli selvä: logistiikan toimintakyky on turvattava nyt, jotta Suomen kilpailukyky säilyy.

Tiekuljetukset ovat Suomen logistiikan selkäranka. Peräti 90 prosenttia kaikesta tavaraliikenteestä kulkee maanteillä. Suomessa toimii noin 9 800 kuljetusalan yritystä, jotka työllistävät lähes 38 000 henkilöä. Kalustoon investoidaan vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja dieseliä kuluu noin 1,2 miljardia litraa. Näiden lukujen takaa löytyy myös huomattava julkistalousvaikutus: kuljetusala tuo valtion kassaan noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Kuljettajapula huolettaa

Yritysmäärä alalla vähenee, ja niiden koko kasvaa. Perinteisten yhden - kahden auton kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat kuljetuskaluston ja työvoiman korkeat kustannukset. Pienten ja aloittelevien kuljetusyritysten on vaikea päästä mukaan tarjouskilpailuihin. Alan suurimpiin haasteisiin nostetaan krooninen kuljettajapula, joka koskee koko Eurooppaa. SKAL:n mukaan Suomessa tarvitaan vuosittain noin 3 000 uutta kuljettajaa.

- Tähän haasteeseen vastataan toukokuun alussa käynnistyvällä Nuoria kuljetusalalle -hankkeella, joka pyrkii houkuttelemaan nuoria alalle jo peruskoulun päättövaiheessa, Kujala lisää.

Tiestön kunto rapautuu 

Tienhoidon taso on laskenut selvästi. SKAL:n urakoitsijakyselyissä yli puolet vastaajista kokee tilanteen huonontuneen viime vuosina. Talvihoidossa ongelmat ovat erityisen ilmeisiä: auraus, liukkauden torjunta ja kunnossapito eivät vastaa nykykaluston ja turvallisuuden tarpeita.

Kestäviä väylähankkeita tarvitaan 

SKAL kannattaa laajalti vireillä olevia väylähankkeita, joille on varattu liki 2,9 miljardia euroa vuodelle 2025. SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala esittää myös kriittisiä huomioita. Esimerkiksi Suupohjan radan suunnittelu ja korjaus -hanke eivät saa järjestöltä täyttä hyväksyntää. Toimitusjohtaja Kujalan mukaan toteutuessaan usean sadan miljoonan euron investointi palvelee käytännössä vain yhtä paperitehdasta. Kuljetukset voidaan hänen mukaansa hoitaa vastuullisesti kumipyöräliikenteellä, ja hankkeelle varatut rahat tulisi kohdentaa tieverkon ylläpitoon, josta hyötyvät laajemmin kaikki toimijat.

Käyttövoimasiirtymä etenee hitaasti

Vaikka ilmastotavoitteet vaativat siirtymistä fossiilittomiin kuljetusratkaisuihin, diesel on edelleen ylivoimaisesti käytetyin käyttövoima. Vuonna 2024 uusista kuorma-autoista noin 93 prosenttia oli dieselkäyttöisiä. Vaikka sähkö- ja kaasuajoneuvojen määrät ovat kasvussa, niiden yleistymistä hidastavat korkeat investointikustannukset, lataus- ja tankkausinfran puute sekä kaluston toimintamatkaan liittyvät rajoitteet.

Verotus ja sääntely nostavat kustannuksia

EU:n päästökauppa ja kansalliset polttoaineverot aiheuttavat kustannuspaineita. Jakeluvelvoitteen kiristyminen lisää dieselin hintaa, mikä heijastuu suoraan logistiikkakuluihin. Kaavailtu ammattidieselin käyttöönotto voisi olla helpotus, mutta ei ratkaise kustannuskriisiä yksinään. SKAL painottaa, että verotuksen on oltava ennakoitavaa ja kilpailukykyä tukevaa.

Logistiikka on kilpailutekijä

Toimiva logistiikka on teollisuuden elinehto. SKAL:n toimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa, että logistiikka tulee nähdä osana kansallista kilpailukykyä ja teollisuuspolitiikkaa. Investointien houkuttelu ja huoltovarmuuden turvaaminen vaativat tehokasta ja ennustettavaa tavaraliikennettä – ja se edellyttää toimivaa infrastruktuuria, osaavaa työvoimaa ja vakaata toimintaympäristöä.