Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti vauhdittui - kauraa vietiin Saksaan ennätysmäärä17.03.2025 8.00
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä tapahtui positiivinen muutos vuoden 2024 aikana. Viennin arvo kasvoi viisi prosenttia, ollen noin 2,3 miljardia euroa. Voimakkaimmin viennin arvo nousi perunalla, kauralla, alkoholijuomilla ja vihanneksilla. Kauran vientiä vauhditti osaltaan kauran hyvä edellissyksyn sato ja vihannesten vientiä kasvihuonekurkun viennin tuplaantuminen. Tuonnin arvo; vajaat 6,9 miljardia säilyi ennallaan. Muutokset tuoteryhmissä olivat hyvin maltillisia, mutta erityisesti juomien ja makeisten tuonnin arvo kasvoi, ja erilaisten rasvojen ja öljyjen tuonnin arvo puolestaan laski. Viennistä yli 85 prosenttia suuntautui Eurooppaan Viennistä noin 75 prosenttia suuntautui EU:n alueelle, ja noin 10 prosenttia muualle Eurooppaan. Euroopan ulkopuolisten maiden osuus viennistä oli vain noin 14 prosenttia. Niistä tärkein vientimaa oli Kiina. ”Kiinan vienti säilyi arvoltaan lähes muuttumattomana, ja sinne vietiin edelleen maataloustuotteita ja elintarvikkeita noin 90 miljoonan euron edestä. Eniten Kiinaan vietiin maitojauhetta, sianlihaa ja muita lihatuotteita. Pakastettuja marjoja vietiin Suomesta Kiinaan aiempaa vähemmän,” toteaa yliaktuaari Irene Rosokivi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Maito- ja meijerituotteiden vienti taloudellisesti merkittävintä Maito- ja meijerituotteita vietiin noin 460 miljoonalla eurolla. Muita tärkeitä viennin tuoteryhmiä olivat elintarvikejalosteet (424 milj. euroa), alkoholi (238 milj. euroa), juomat ja makeiset (238 milj. euroa) sekä vilja ja viljatuotteet (242 milj. euroa). Kauran vienti jo lähes 140 miljoonaa euroa Viljan viennin arvo oli viime vuonna neljänneksen suurempi kuin 2023. Suurin osa viedystä viljasta oli kauraa, jonka viennin arvo kasvoi lähes 40 prosentilla. Eniten kauraa vietiin Saksaan, lähes puolet noin 570 miljoonan kilon viennistä. Kauraa vietiin paljon myös Espanjaan, Belgiaan ja Ruotsiin. Loppusyksyllä 2024 vientiä kasvatti edellisvuotta noin 200 miljoonaa kiloa suurempi kaurasato. Ruotsiin vietiin aiempaa enemmän maataloustuotteita Suomen tärkein vientimaa oli Ruotsi, johon maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin entistä enemmän, 520 miljoonan euron arvosta. Eniten vietiin maito- ja meijerituotteita, noin 110 miljoonalla eurolla. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, jonne vietiin noin 230 miljoonan euron arvosta muun muassa kalaa ja kalatuotteita, alkoholijuomia, kahvia ja makeisia. Saksan noin 160 miljoonan euron arvoisesta viennistä lähes puolet oli kauraa. Kalatuotteiden kauppatase alijäämäinen Kaikkien kalatuotteiden tuonnin arvo ilman lohen läpivientiä oli 389 miljoonaa euroa. Suomeen tuotiin Norjasta kokonaista lohta 303 miljoonan euron arvosta, josta osa vietiin tuoreena edelleen Eurooppaan. Suomeen lohta jäi 125 miljoonan euron arvosta, eli 16,5 miljoonaa kiloa. Viennin arvo ilman lohen kauttakulkuvientiä oli 73 miljoonaa euroa. Laskua oli eniten tuoreen kokonaisen kirjolohen sekä lohi- ja taimenfileen viennissä, ja kasvua puolestaan tuoreen ja pakastetun silakan viennissä. ”Tärkeimpiä lohen vientimaita tuotteiden arvon mukaan olivat Alankomaat, Ranska, Puola ja Liettua,” Rosokivi sanoo. Suomeen tuotiin elintarvikejalosteita, juomia ja hedelmiä Suomeen tuotiin eniten erilaisia elintarvikejalosteita; kaikkiaan 1,9 miljardin euron arvosta. Seuraavaksi eniten tuotiin juomia ja makeisia, arvoltaan vajaat miljardi euroa. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tuotiin myös paljon; noin 0,7 miljardilla eurolla. Tuonnin arvon mukaan Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. ”Alankomaista tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita noin 1,1 miljardilla eurolla, eniten erilaisia öljyjä ja rasvoja, elintarvikejalosteita sekä puutarhakasveja ja niiden lisäysaineistoja. Saksasta tuotiin Suomeen vajaalla 940 miljoonalla eurolla; pääosin elintarvikejalosteita, juomia, makeisia sekä maito- meijerituotteita. Ruotsin tuonti oli arvoltaan 747 miljoonaa, sisältäen muun muassa elintarvikejalosteita, juomia, kalaa ja kalatuotteita,” Rosokivi jatkaa.
|
