Merikuljetukset hiipuivat vuonna 2024 - vienti kärsi eniten

Vuosi 2024 ei ollut helppo ulkomaan merikuljetuksille. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä merkitsi 1,5 prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat kolhut koki vienti, joka laski lähes 4 prosenttia.

"Merikuljetusten määrässä on nähty merkittäviä nousuja viimeksi vuonna 2018", kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Ylimaa. Tuolloin Suomen satamien kautta kulki peräti 104 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on tilastointihistorian suurin määrä. Siitä lähtien suunta on ollut laskusuuntainen, ja viime vuonna oltiin jo 17 prosenttia kaukana huippuvuodesta.

Vaikka tuonti pysytteli lähes edellisvuoden tasolla, vienti notkahti rajummin. Erityisesti vietyjen öljytuotteiden määrä putosi 14 prosenttia, mutta myös lannoitteiden, sahatavaran ja sellun vienti väheni. Sen sijaan kappaletavaran vienti kasvoi 4 prosenttia, ja paperin vienti ylsi jopa hieman parempiin lukuihin kuin vuonna 2023.

Norja nousi tuonnin kärkeen

Raakaöljy säilytti asemansa tuonnin ykköstuotteena, vaikka sen määrä väheni 18 prosenttia. Norja on ottanut vahvemman roolin öljytoimituksissa – vuonna 2021 sen osuus Suomeen tuodusta raakaöljystä oli vain 16 prosenttia, mutta vuoteen 2024 mennessä osuus oli noussut jo 74 prosenttiin. Samaan aikaan Venäjän osuus on pudonnut lähes olemattomiin.

Venäjän-tuonti kuihtui viime vuonna lähes olemattomiin, yhteensä vain 0,1 miljoonaan tonniin. Maa ei kuitenkaan täysin kadonnut Suomen kauppakumppanina, sillä sinne vietiin erityisesti malmeja ja rikasteita, jotka kattoivat noin 80 prosenttia Suomen Venäjälle suuntautuvasta viennistä.

Saksa ja Norja nousevat merkittävimmiksi kumppaneiksi

Saksa nousi Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi, vieden noin viidenneksen Suomen satamien kautta kulkevasta tavarasta. Ruotsi ja Viro seurasivat perässä, saaden kumpikin noin 10–12 prosentin osuudet. Saksaan vietiin erityisesti paperia, kun taas Ruotsiin ja Viroon kulki eniten kappaletavaraa.

Tuonnissa Norja nousi ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi tuontikumppaniksi, kiitos öljytuonnin. Norjan osuus Suomen kokonaistuonnista oli 20 prosenttia, kun taas toiseksi suurin tuontimaa Ruotsi vastasi 18 prosentista.

Kilpilahden satama vilkkain – Helsinki ainoa kasvualue

Kun tarkastellaan Suomen satamia, Porvoon Kilpilahti säilytti paikkansa vilkkaimpana satamana, jonka kautta kulki yli 19 miljoonaa tonnia tavaraa. Helsingin satama oli toisena 14 miljoonalla tonnilla ja Hamina-Kotkan satama kolmantena 13 miljoonalla tonnilla. Näistä vain Helsingin satama kirjasi kasvua merikuljetusten määrässä.

Vaikka Suomen merikuljetukset ovat kohdanneet haasteita, ne pysyvät yhä keskeisenä osana ulkomaankauppaa. Kuluvan vuoden kehitys antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan markkinat lähtevät kehittymään ja jatkuuko viennin laskusuhdanne vai nähdäänkö jälleen elpymistä.