Hirvivahinkokorvausten määrä nousee viime vuodesta

Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille noin miljoonalla eurolla tänä vuonna. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä nousi kaksinkertaiseksi edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmi-huhtikuun aikana. 

Metsänomistajat ilmoittivat vuonna 2024 hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja edellisvuotta enemmän. Metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvauksia tänä vuonna metsänomistajille noin miljoona euroa, kun viime vuonna vahinkokorvauksia maksettiin noin 500 000 euroa. 

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla (251 000 euroa), Pohjois-Karjalassa (192 000 euroa), Kainuussa (88 000 euroa), Pohjois-Savossa (80 000 euroa) ja Keski-Suomessa (76 000 euroa). Näissä maakunnissa korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta. Korvausmäärät nousivat myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa sekä Varsinais-Suomessa. 

Maakuntien sisällä alueelliset erot hirvivahingoissa ovat huomattavia. Hirvikannan muutosten ja suurpetojen määrän lisäksi muun muassa lumen määrä vaikuttaa vahinkojen syntymiseen. Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa hirvillä runsaasti energiaa.  

 – Jos samalla lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet jäävät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon, kertoo metsäneuvoja ja hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta.

Korvaukset saadaan hirvien ja peurojen kaatolupamaksuista

Suomen metsäkeskus maksaa viime vuonna maastossa arvioidut hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmi-huhtikuun aikana. Korvaukset koostuvat kasvu- ja laatutappiokorvauksista (833 000 euroa) sekä uudelleen- ja täydennysviljelykustannuksista (89 000 euroa). Lisäksi korvataan Metsäkeskuksen arviointikuluja (166 000 euroa). Korvausvarat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.

Taimikon kunto kannattaa tarkistaa keväällä 

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua. Harvennusmetsissä hirvet jälttävät toisinaan kuusen ja männyn kuorta, aiheuttaen tyvitukkiin laatuvaurion ja mahdollisesti lahovian. 

 – Tiheä, vesakoitunut taimikko tai varttuneempi puusto antaa hirville suojaa ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen. Taimikoiden kunto on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Paras ajankohta on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä, Viinanen sanoo. 

Metsänomistajat voivat ilmoittaa hirvieläinvahingoista Metsäkeskukseen ja pyytää vahinkojen arviointia maastossa. Hirvieläinvahinkoilmoituksen voi tehdä lomakkeella.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla on raportti, josta voi katsoa hirvieläinvahinkokorvausmääriä maakunnittain, kunnittain ja koko maassa eri vuosina.

Tietoa hirvieläinvahinkoarvioinneista ja korvauskäytännöistä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.  

Hirven kanta-arvioita aiemmilta vuosilta voi katsoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.