Kesäkuun sateet paransivat mustikan satonäkymiä, puolukasta hyvä sato koko maahan

Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä Suomessa. Suotuisien sääolosuhteiden ja pölytyksen onnistumisen ansiosta eteläisen Suomen mustikkasato tulee todennäköisesti olemaan hyvä, muualla maassa tavanomainen tai jonkin verran tavanomaista parempi. Puolukasta odotetaan ennusteen mukaan hyvää satoa koko maahan, suomuurainsadosta taas keskinkertaista.

Mustikan pölytys onnistui Luonnonvarakeskuksen (Luke) satoennusteen mukaisesti keskimääräistä paremmin eteläisessä Suomessa ja muualla Suomessa tavanomaisesti. Kesäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja suurimmassa osassa maata vältyttiin kuivuudelta. Mustikan kypsymisolosuhteet ovat olleet siten keskimääräistä paremmat lähes koko maassa. 

Puolukasta hyvä, paikoin jopa erinomainen sato

Puolukan kukinta on päättynyt koko maassa. Kukkia oli runsaasti ja pölytysolosuhteet arvioitiin hyviksi laajoilla alueilla Kanta-Hämeessä, Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Puolukan raakilehavaintojen teko on vielä kesken, mutta tähänastiset havainnot vahvistavat, että raakileita on keskimääräistä enemmän. Puolukkasadosta on siten tulossa hyvä koko maassa, edellä mainituilla alueilla paikoin jopa erinomainen. Pääsadon kypsymistä saadaan toki odottaa vielä useita viikkoja.

Suomuuraimen poiminta on täydessä vauhdissa itäisessä Suomessa ja kypsiä marjoja löytyy myös eteläisen Lapin alueelta. Suomuuraimen kukkia on ollut tavanomainen määrä ja tähänastisten raakilehavaintojen sekä pölytysmallien perusteella pölytystuloskin on ollut tavanomainen. Suomuurainsadosta tullee siis keskinkertainen.

”Satonäkymät alkavat nyt selkiytyä. Mustikkasatoa mahdolliset helteet eivät ehdi enää heikentää, eikä puolukka ole helteille ja kuivuudelle kovinkaan herkkä marja”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

 ”Sateet ovat kastelleet suomuuraimenkin elinympäristöt, joten kuivuuden aiheuttamilta laatuongelmilta vältytään. Suomuurainta vaikuttaisi tulevan enemmän kuin vähän, mutta vähemmän kuin paljon, kuten eräs innokas poimija kiteytti”, Peltola kuvailee. 

Yhdessä enemmän: Malleja ja karttoja Ilmatieteen laitoksen säädatasta, marjahavaintoja yhteistyössä Suomen 4H-liiton kanssa 

Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2024. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään. Järjestelmä löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi (marjahavainnot.fi). Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Palvelusta löytyvät myös ohjeet havaintometsän perustamiseen sekä havaintojen tekemiseen ja tallentamiseen.

Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001 lähtien. Tähän aineistoon sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuen on laadittu malleja, joilla arvioidaan pölytystuloksen onnistumista eri puolilla maata ajantasaista säädataa hyödyntäen. Mallien avulla on laadittu mustikan, puolukan ja suomuuraimen pölytyksen onnistumista arvioivia valtakunnallisia karttoja. Karttoihin voi tutustua Luken Luonnonvaratieto(luonnonvaratieto.luke.fi)-sivuston karttapalvelussa. Kartat perustuvat keskiarvoistaviin ennustemalleihin, jotka ennustavat heikosti poikkeuksellisen hyviä ja huonoja pölytystuloksia.