Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle

12.06.2024 8.00

mehtaaa.jpg

Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.

Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan ”Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille”, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä.

Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

”Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä”, sanoo Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.

”Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi”, jatkaa VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Neljä skenaariota kohti hiilidioksiditaloutta

Luke ja VTT tarkastelivat hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä neljässä eri skenaariossa, joissa hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi. 

Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon. 

Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä. Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.

Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon. 

Suomi tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja investointeja

Tällä hetkellä teknologiat hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jatkojalostukseen ovat vielä erittäin kalliita ja osin kehitysvaiheessa. Tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja. 

Lähivuosina kehittyvä EU- ja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat.

Luken ja VTT:n skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.

Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Näitä tavoitteita ajaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma.

”Kysymys kuuluu, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä. Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla”, toteaa Jani Lehto Lukesta.

”Jos onnistuisimme Suomessa kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeeseen, niiden kansantaloudellinen arvonlisä ja globaali hiilikädenjälki olisivat todennäköisesti erittäin merkittävät”, tiivistää Antti Arasto VTT:ltä.

Lataa koko raportti täältä. VTT:n ja Luken asiantuntijat kertovat aiheesta lisää myös tänään keskiviikkona 12.6. klo 10-11 järjestetyssä webinaarissa - tervetuloa mukaan!

19.07.2024 10.08Kuorma-autokauppaa italialaiseen tapaan - 1500 autoa kerralla
18.07.2024 10.50Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit varovaisessa kasvussa EU:n alueella - Suomessa ensirekisteröinnit ovat tänä vuonna jäämässä 1990-luvun lamavuosien tasoon
18.07.2024 9.50Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle noin 800 miljoonalla eurolla
17.07.2024 12.00Tietyö sekoittaa liikenteen Sotkamossa
17.07.2024 11.55Ajoneuvoliikenne kiertotielle Ylijärventiellä Lappeenrannassa 30.7. alkaen tienparannustöiden vuoksi
17.07.2024 8.00SKAL: Tiestöön on panostettava liikenneturvallisuuden parantamiseksi
16.07.2024 17.11Ranska liittyi EU:n metsäisten jäsenvaltioiden ryhmään
16.07.2024 13.19Keski-Suomeen lähes 3000 hirven- ja noin 1200 valkohäntäpeuran pyyntilupaa
16.07.2024 9.44Komatsu Forestin digitaalisesta ratkaisusta MaxiFleetistä tulee Smart Forestry
16.07.2024 8.22Valmet toimittaa kolmannen Advantage DCT 200 -pehmopaperituotantolinjan Velvet CAREn paperitehtaalle Puolaan

Siirry arkistoon »