Raahen seudun kehitys visioi purkutelakan rakentamista Raaheen

Purkutelakan rakentaminen Raahen sataman laajennusalueelle ja liiketoiminnan käynnistäminen vaatisi 60 – 70 MEUR investoinnin. Investoinnin avulla syntyisi purkutelakka, jossa alukset purettaisiin ympäristöystävällisesti, turvallisesti ja EU:n aluskierrätysasetuksen mukaisesti kuivatelakassa ja purkuhallissa. Suunniteltu telakka tuottaisi terästeollisuuden käyttöön vuosittain 100 000 tonnia kierrätysterästä. Koko purkutelakkaan liittyvän kiertotalousliiketoiminnan laajuus olisi arviolta 30 MEUR/v, josta varsinaisen purkutoiminnan osuus olisi noin 12 MEUR/v ja suora työllisyysvaikutus 40 – 50 työllistä.

Raahen seudun kehityksen tekemän ja Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittaman selvityksen ”Purkutelakan liiketoimintamahdollisuudet fossiilivapaan terästuotannon osana” perusteella purkutelakkaan perustuvan kiertotalousliiketoiminnan käynnistämistä Suomessa ja Raahen seudulla tukee neljä tärkeää alusten kierrätykseen liittyvää liiketoiminnan ajuria. Laivojen kierrätysmäärien odotetaan kasvavan merkittävästi maailmanlaajuisesti ja toiminnan vastuullisuus on noussut tärkeäksi kriteeriksi. EU:ssa rekisteröidyt laivat tulee aluskierrätysasetuksen mukaisesti romuttaa ja kierrättää telakoilla, jotka täyttävät vaatimukset ja ovat EU:n hyväksyttyjen telakoiden listalla. Itämeren alueelle tarvitaan lisää hyväksyttyjä kierrätykseen erikoistuneita telakoita ja tällä hetkellä Suomessa on ainoastaan yksi EU-vaatimukset täyttävä telakka, joka ei ole keskittynyt purkutoimintaan. Kierrätysteräksen tarve Pohjanlahden alueella kasvaa merkittävästi terästeollisuuden siirtyessä fossiilivapaan teräksen tuottajaksi.

Tehdyn selvityksen tavoitteena oli tutkia millä edellytyksillä EU:n hyväksymän purkutelakan perustaminen Suomeen olisi liiketaloudellisesti kannattavaa ja millaiset investoinnit toiminnan käynnistäminen Raahessa vaatisi. Tehtyjen kustannus- ja kannattavuusanalyysien perusteella purkutelakan perustaminen vaatisi 60 – 70 MEUR investoinnit, jolla synnytettäisiin kiertotalousliiketoimintaa, jonka laajuus olisi arviolta 30 MEUR/v ja työllisyysvaikutus 40 – 50 työllistä. Liiketoiminnasta saadaan kannattavaa vasta pidemmällä tähtäimellä, koska perustamisinvestointien rahoituskustannukset heikentävät kannattavuutta alkuvuosina. Kannattavuuden kannalta kriittistä on millä hinnalla purettavia laivoja voidaan hankkia, kuinka tehokkaasti suunnitellut purkumenetelmät toimivat ja ennen kaikkea miten kierrätysteräksen hinta markkinoilla kehittyy. Yhteiskunnan tuet vihreän siirtymän kehitykselle voivat merkittävästi parantaa toiminnan liiketaloudellista kannattavuutta.    

Selvitystyöllä con halunnut luoda pohjaa potentiaalisille alueen ulkopuolelta tuleville investoinneille. Tällaisten investointien sekä mahdollisen julkisen rahoituksen lisäksi purkutelakan rakentamisen toteutuminen vaatisi Raahen sataman laajentamista ja kehittämistä kiertotaloustoiminnan suuntaan, johon on jo erinomaiset edellytykset. Viime kädessä kierrätysteräksen hinnan kohoaminen ja kasvava kysyntä veisivät parhaiten kehitystä suuntaan, jossa Raahessa voisi toimia purkutelakka 2030-luvulla.