Luonnonvarakeskus: Ruuan hintaan kohdistuvat paineet hellittämässä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen mukaan ruuan hinnannousun odotetaan hidastuvan selvästi ja kääntyvän laskuun kuluvan vuoden lopussa. Tämä johtuu siitä, että ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, hinnat ovat laskussa. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat laskeneet edellisvuoden huippulukemista niin maailmalla kuin Suomessa. Liha- ja maitotuotteiden kulutus ja tuotanto vähenivät vuonna 2022, ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023. 

Vuonna 2022 ruuan hintaan kohdistui poikkeuksellista nousupainetta, kun ruuan tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten hinnat nousivat merkittävästi. Suurimmat hinnannousut vuoden 2022 aikana nähtiin tuoreella kalalla (31,9 prosenttia), kananmunissa (25,0 prosenttia), kahvissa (37,5 prosenttia) ja jauhoissa (28,7 prosenttia). Ruuan hinta nousi vuonna 2022 ennakoidusti keskimäärin 10,5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Hinnat jatkoivat reipasta nousuaan vielä alkuvuonna 2023 kustannuspaineiden tullessa viiveellä elintarvikkeiden hintoihin. Luke ennakoi hintojen kuitenkin kääntyvän laskuun kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla. 

– Vuoden 2023 keskimääräinen hintataso tulee silti olemaan 7–8 prosenttia edellisvuotta korkeampi alkuvuoden hintojen nousun seurauksena, toteaa tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta.

Öljy- ja valkuaiskasvien viljely lisääntyi

Viljamarkkinat ovat Suomessa rauhoittuneet ja vakiintuneet vuoden 2022 hyvän sadon myötä. Myös viljan hinnat ovat laskeneet niin maailmalla kuin Suomessa. 

Vuoden 2023 viljasadosta odotetaan alustavien kylvöalatietojen ja ennusteiden valossa hieman edellisvuotta pienempää, noin 3,2 miljardia kiloa. Todellinen volyymi voi kasvuolosuhteiden johdosta kuitenkin poiketa jopa yli kymmenen prosenttia suuntaan tai toiseen.

Vuonna 2022 myös öljy- ja valkuaiskasvien tuotantovolyymit nousivat kasvaneiden pinta-alojen ja hyvien keskisatojen ansiosta. 

– Täydennysvalkuaisten omavaraisuus kohosi Suomessa edellisvuosien tasosta tuntuvasti, yltäen lähes 27 prosenttiin. Vuoden 2023 kokonaissadot jäänevät kuitenkin normaaleissa sääoloissa hieman edellisvuodesta, mikä palauttaisi omavaraisuusasteen kuluvana vuonna jälleen alemmalle tasolle, kertoo Luken erikoistutkija Csaba Jansik.

Lihan kulutus ja tuotanto laskussa

Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Sekä lihan kulutus että tuotanto vähenivät vuonna 2022, ja molempien ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023. Hintojen nousun myötä kulutus on siirtymässä edullisempiin tuoteryhmiin. Lihan kulutuksessa suurin lasku koettiin vuonna 2022 naudanlihassa ja lihan tuotannossa sianlihassa.

Vuodelle 2022 ennustettu siipikarjanlihan kulutuksen kasvu yli sianlihan kulutuksen jäi toteutumatta kulutuksen jäädessä molemmissa edellisvuoden tasolle. Sianliha säilyttänee suosituimman lihan aseman myös vuonna 2023. Pitkään vakaana jatkunut naudanlihan kulutus lähti sitä vastoin viime vuonna voimakkaaseen laskuun hinnannousun ja kuluttajien ostovoiman heikentymisen myötä.

Lihatilojen taloudellinen tilanne on keskimäärin parantunut viime vuodesta, mutta tilojen väliset erot ovat kasvaneet. Vuoden 2022 alkupuoliskolla lihatilojen markkinoilta saatavat katetuotot olivat erittäin matalia, jopa negatiivisia, mutta kääntyivät nousuun vuoden puolenvälin paikkeilla tuottajahintojen nousun seurauksena.

Maidontuotannon taloustilanne heilahdellut

Maitosektorille vuosi 2022 oli taloudellisesti hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 2021 alkanut kustannuskriisi jatkui, mutta vuoden 2022 alussa alkanut tuottajahintojen voimakas nousu historiallisen korkeaksi sai lopulta maidon katetuoton syöksyn taittumaan. Vuoden lopussa etenkin rehukustannusten tasaantuminen kohtuullisen hyvän viljasadon turvin mahdollisti maidontuotannon katetuoton toipumisen edellisvuosien keskimääräiselle tasolle. 

– Euroopassa maidon tuottajahinnat ovat kuitenkin jo kääntyneet korkeimmilta tasoilta laskuun, ja vuonna 2023 myös Suomessa tullaan palaamaan lähemmäs viime vuosien tasoa, kertoo ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta.

Maitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna. Tuotannosta luopumisessa nähtiin toinen peräkkäinen voimakkaan luopumisen vuosi, kun lähes kahdeksan prosenttia eli vajaa 400 tilaa lopetti maidontuotannon viime vuoden aikana. Maitoa tuotti vuoden 2022 lopussa 4 572 tilaa.

Elintarvikeviennin ja -tuonnin arvot kasvoivat

Vuonna 2022 elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita vietiin Suomesta yhteensä yli 1,8 miljardin euron arvosta, eli peräti 18 prosenttia edellisvuotta enemmän, vaikka viennin määrä laski. Arvon muutos selittyy elintarvikkeiden jyrkällä hinnannousulla maailmalla. Elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita puolestaan tuotiin Suomeen viime vuonna yli 5,5 miljardin euron arvosta, joten elintarvikekaupan alijäämä laajeni 3,7 miljardiin euroon.

Suomalaisten elintarvikkeiden viennistä naapurimaiden, Ruotsin, Viron, Venäjän ja Norjan, yhteenlaskettu osuus oli vuonna 2022 vähän yli 39 prosenttia. Kiinan osuus viennistä oli yhdeksän prosenttia ja Saksan seitsemän. Suomeen on tuotu eniten elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita jo usean vuoden ajan Saksasta. Ruotsin rooli on ollut kasvava toiseksi suurimpana alkuperämaana. Saksan ja Ruotsin yhteenlaskettu osuus yltää yli neljännekseen koko Suomen elintarviketuonnista.