Hakkuukoneen ajoreitin suunnittelu on harvennus- ja poimintahakkuun haastavimpia tehtäviä

Uudet sovellukset helpottavat hakkuukoneen ajoreitin suunnittelua. Kuljettajan apuna ovat olleet karttaohjelmistot sekä työn kautta syntynyt osaaminen. Nyt ajoreitistön suunnitteluun kehitetään avuksi uusia laskennallisia menetelmiä. 

Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston vetämän Luomuhakkuu-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää joukko erilaisia menetelmiä, joiden avulla korjuuoperaatiot voidaan suunnitella huomioiden paremmin luonnon omat luontaiset kasvuolosuhteet. Hakkuukoneen ajoreitistön optimointi on yksi menetelmistä. 

Kun metsään suunnitellaan uutta hakkuutoimenpidettä, on hakkuun toteuttajalla vaihtoehtona pyrkiä joko seuraamaan vanhoja ajouria tai nimenomaan välttämään vanhoilla ajourilla ajoa. Valittiinpa kumpi tapa hyvänsä, reitin suunnitteluun ei ole ollut olemassa toimivaa laskentamenetelmää. Käytännössä hakkuukoneen kuljettaja suunnittelee reittiä hakkuuta tehdessään.
 
Hankkeen johtaja, professori Jori Uusitalo uskoo kehitteillä olevien työkalujen helpottavan kuljettajien työtä monella tapaa.
 
“Yksi keskeinen tulos on menetelmä, jonka avulla voidaan havaita ja hyödyntää vanhoja ajouria harvennus- ja poimintahakkuissa. Vanhojen urien käyttö vähentää metsään syntyviä uusia uria ja auttaa kuljettajaa optimoimaan ajouraverkon tiheyttä. Tämän avulla voidaan varmistaa jäävän puuston riittävä kasvatustiheys”, Uusitalo sanoo.
 
Uusia reittejä suunniteltaessa uudet laskentatyökalut auttavat kuljettajaa sijoittamaan ajourat maaston kantavuuden ja ajettavuuden kannalta edullisimpiin paikkoihin.
 
Menetelmät paikallisten olosuhteiden mukaan
 
Ajoreitin valintaan vaikuttavat monet seikat. Vanhoja ajouria kannattaa käyttää, mikäli vanha ajourareitistö ei ole aiheuttanut metsämaahan merkittäviä maastovaurioita, vanhat ajourat eivät ole luontaisesti uudistuneet tai metsässä halutaan jatkaa jaksollista kasvatusta. 
 
Jos taas vanhat ajourat ovat metsittyneet kunnolla, metsänomistaja voi vahvistaa metsän eri-ikäisrakenteisuutta. Tällöin hakkuussa jätetään vanhat ajourat kasvamaan ja uudet urat tehdään vanhojen urien väliin.
 
Myös metsän maaperä vaikuttaa olennaisesti siihen, milloin vanhoja ajouria kannattaa edes yrittää selvittää. Tästä saatiin hyviä testituloksia talven 2023 aikana toteutetuissa ensimmäisissä kenttätesteissä Metsä Groupin hakkuutyömaalla Karvialla. Kohteena oli ojitettu rämeikkö, jossa ensimmäinen harvennus oli tehty noin 25 vuotta aiemmin.
 
”Testeissä huomattiin, että turvemailla ajourien suunnittelua ohjaa vahvasti ojaverkosto eikä vanhojen ajourien tunnistamisesta tällä kohteella ollut merkittävää hyötyä”, toteaa Uusitalo. Seuraavat testit tehdäänkin kohteissa, joissa ojaverkosto ei yhtä merkittävällä tavalla vaikuta suunnitteluun.
 
Suunnittelua jopa yhden puun tarkkuudella
 
Ajoreitistön suunnittelu on yksi monista puunkorjuun työkaluista, joita Luomuhakkuu-tutkimushanke kehittää. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan luoda mahdollisimman tarkka ennuste leimikon puustosta, metsän kasvuolosuhteista, ajouraverkostosta sekä maaperän kantavuudesta. 
 
Metsästä luodun virtuaalimallin avulla puunkorjuu voidaan suunnitella täsmähakkuuna jopa yhden puun tarkkuudella. Kun päätökset metsänhoitotoimista tehdään hyvinkin pienille leimikon kuvioille, metsän luontoarvot voidaan huomioida paremmin.
 
”Uudet menetelmät auttavat varmistamaan luonnonhoidon kannalta tärkeimpien kohteiden suojelua, mikä edistää metsätalouden hyväksyttävyyttä”, Uusitalo summaa.
 
Luomuhakkuu-hanke on kolmivuotinen tutkimushanke, jota vetää Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto. Hankkeessa ovat mukana myös Tredu, Arbonaut Oy ja Ponsse Oyj. Hankkeen tavoitteena on kehittää, testata ja jalkauttaa käytäntöön menetelmiä, joiden avulla metsäalan käytännön toimijat voivat toteuttaa luonnonmukaista täsmäpuukorjuuta.