Koneyrittäjät: Metsäkonealan työvoimapula ei ratkea uusilla torppareilla

"Stora Enso markkinoi puunkorjuuseen uutta kumppanuusyrittäjämallia, joka vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peiton jatkamiselta. Mallissa houkutellaan kokeneita metsäkoneenkuljettajia ryhtymään yrittäjiksi ja myymään työpanoksensa yrittäjästatuksella ilman yrittäjän toimintavapauksia. Malli ei tuo yhtäkään uutta osaavaa metsäkoneenkäyttäjää alalle, vaan pikemminkin hankaloittaa tilannetta entisestään", sanoi Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola Pohjanmaan Koneyrittäjien vuosikokouksessa 18.3.2023 Limingassa.

Puunkorjuumäärät ovat kasvaneet vahvasti ja osaavalle työvoimalle on puunkorjuussa kysyntää. Koneenkuljettajia tarvitaan puun käytön lisäännyttyä metsäteollisuuden uusien investointien ja energiateollisuuden kasvaneen polttoainetarpeen vuoksi.

Koulutusmäärien lisäys vaikuttaa hitaasti. Alan koulutuksen jo saaneita on tällä hetkellä paljon muilla aloilla töissä, ja heidän paluunsa puunkorjuuseen olisi nopea ratkaisu. Metsäkonealan vetovoiman parantaminen on tässä keskeistä, jotta nämä osaajat saadaan palaamaan alalle. Siinä eivät vippaskonstit auta.

Mutta mitä tekee Stora Enso? Uudessa kumppanuusyrittäjämallissa se tarjoaa nelivuotista urakointisopimusta kalustolla, jonka leasing-vuokraamisessa se toimii kätilönä. Pakettiin luvataan kuuluvan myös esimerkiksi kirjanpito- ja henkilöstöpalvelut ja koulutus. Sopimukseen liittyy laaja raportointivelvollisuus Stora Ensolle. Kerrotun mukaisesti kumppaniyrittäjän odotetaan sitoutuvan kaksivuorotyöhön viitenä päivänä viikossa.

Stora Enson mukaan konseptilla halutaan madaltaa kynnystä, jotta uusien ja nuorten ammattitaitoisten kuljettajien olisi helpompaa ryhtyä korjuuyrittäjiksi ja keskittyä puunkorjuuseen.

- Mitä sillä saavutetaan, että ammattitaitoinen koneenkuljettaja työsuhteen sijaan ryhtyy yrittäjäksi sopimuksella, joka sitoo hyvin yksipuolisesti häntä, mutta jossa asiakkaana olevalla metsäyhtiöllä ei ole perinteisesti ollut vastuuta juuri mistään?

Stora Enson konsepti on vähintäänkin arveluttava myös sen lojaaliusvelvoitteen kannalta, joka nykyisillä työsuhteessa olevilla kuljettajilla on omaa työnantajaansa kohtaan. Nykyisiä työntekijöitä houkutellaan ryhtymään harjoittamaan kilpailevaa yritystoimintaa työnantajaansa kohtaan.

Puunkorjuualan ongelma ei ole yrittäjien vähyys. Olemassa olevasta kuljettajakunnasta keinotekoisesti synnytettävät yritykset eivät tuo uusia käsipareja alalle, eivätkä tällaiset asiakkaan perustuttamat ja tiukasti kapaloidut yritykset pysty alaa mitenkään kehittämään. Konseptilla halutaan palata käsiohjauksella tapahtuvaa markkinoiden manipulointiin, kun todellisuudessa ei luoteta nykyisiin puunkorjuuyrityksiin eikä haluta antaa niille toimintaedellytyksiä ja resursseja toimintansa kehittämiseen ja laajentamiseen.

- Konsepti vaikuttaa vahvasti paniikkinappulan painamiselta. Ei puunkorjuualan tuottavuus- ja työvoimakysymyksiä ratkaista tällaisella konseptilla. Tällä lähinnä aiheutetaan tarpeetonta hämminkiä ja lisätään puunkorjuuyrittäjien kiinnostusta muita metsäyhtiöitä kohtaan sopimuskumppanina, totesi Peltola.