Päättäjät nopeuttaisivat liikenteen sähköistymistä hankintakannusteilla ja latausinfratuilla

Auto- ja liikennealan vaalipaneelissa punnittiin liikennesektorin päästövähennystoimenpiteitä ja liikenteen verotuksen tulevaisuutta. Puoluepaneelissa olivat paikalla suurimpien puolueiden edustajat.

Vaikka sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut viime vuosina, käyttövoimamurros etenee hitaasti. Geopoliittisen tilanteen aiheuttaman energiakriisin seurauksena sähköistymisen tahti on hidastumassa. Autokannassa sähköistyminen näkyy viiveellä, sillä viime vuosina vain alle 4 prosenttia autokannasta on uusiutunut. Puoluepaneelissa panelistit pitivät kannustetoimia vielä lähivuosina tarpeellisina, mutta niiden toteutustavoissa nähtiin eroina.

”Hankintakannusteita tarvitaan, mutta niiden tulisi olla kustannustehokkaita ja tukea laajemmin kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita”, kertoi Atte Harjanne (Vihr).

”Hyvä esimerkki toimivista hankintakannusteista ovat olleet työsuhdeautokannusteet, jotka ovat tuoneet käytettyjä sähköautoja markkinaan”, totesi Timo Harakka (SDP). Matti Vanhanen (Kesk) ehdotti sähköautojen hankintakannusteiden yhdistämistä kierrätyspalkkioon, jolloin hankintatuen saaminen edellyttäisi vanhan elinkaarensa päässä olevan auton romuttamista.  

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite jakaa puolueita

Liikenteen päästövähennykset nojaavat tällä vuosikymmenellä ennen kaikkea uusiutuviin polttoaineisiin. Koska ne ovat fossiilisia polttoaineita kalliimpia, niiden jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintoja. Jakeluvelvoite nousee ensi vuonna 28 prosenttiin. 

”Jakeluvelvoitteen tavoitteena ei ole nostaa polttoaineiden hintaa, vaan luoda kysyntää biopolttoaineille. Uusi hallitus joutuu tekemään myös teollisuuspoliittisen linjauksen päättäessään jakeluvelvoitteen tulevaisuudesta”, muistutti Matti Vanhanen.

Keskustelussa jakeluvelvoitteen aiheuttama hintapaine herätti huolta ja monet panelistit arvioivat, että jakeluvelvoitteen aiheuttamia hintapaineita tulisi kompensoida veromuutoksilla. Jakeluvelvoitteen aiheuttamaa hintapainetta voidaan purkaa esimerkiksi alentamalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja ottamalla käyttöön ammattidieseljärjestelmä, jossa osa polttoaineverosta palautettaisiin ammattiliikenteelle.

”Myös sähkö tulisi ottaa mukaan jakeluvelvoitteeseen, sillä se nopeuttaisi samalla myös maantieverkoston pikalatausasemaverkoston rakentumista”, totesi Kai Mykkänen (Kok). 

Liikenteen verotuksen uudistamiselle kannatusta

Puolueiden näkemykset liikenteen verotuksen tulevaisuudesta eroavat selvästi. Liikenteen polttoaine-, ajoneuvo- ja autoverotulot olivat vuonna 2022 noin 4,2 mrd. euroa. Vuoteen 2030 mennessä verokertymän arvioidaan alenevan noin 1,5 mrd. eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehtäisi muutoksia. Verokertymän vähenemisen taustalla on ympäristöohjaus – tieliikenteen verotuksella on haluttu ohjata kansalaisia valitsemaan vähäpäästöisiä autoja. Mitä pienipäästöisempiä ja energiatehokkaampia autot ovat, ja mitä vähemmän liikenteessä käytetään fossiilisia polttoaineita, sitä vähemmän liikenteestä syntyy verotuloja. 

Valtiovarainministeriö ehdotti maaliskuun alkupuolella julkaisemassaan verokartoituksessa verokertymän paikkaamista muun muassa ajoneuvoveron ja polttoaineveron korotuksilla. Puolueet eivät varauksetta puoltaneet verotason korotuksia. Verotuksen kokonaisuudistukselle nähtiin tarvetta, mutta sen toteutusmallista ei ole yksimielisyyttä. Ville Tavio (PS) korosti, että valmisteltavan veromallin on oltava teknologianeutraali.

”Jos liikenne ei aiheuta haittoja 4,2 miljardin edestä, liikenteen verotaakan olisi perusteltua antaa laskea”, kertoi Kai Mykkänen.

Osassa EU-maita selvitetään parhaillaan mahdollisuutta siirtyä kilometriperusteiseen verotukseen, sillä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen heikentää nykyistä liikenteen veropohjaa ja polttoaineveron ohjausvaikutuksia. Verotuksen uudistaminen korvaamalla osa nykyisistä veroista kilometriverolla jakoi näkemyksiä. Puolueista Keskusta kannattaa avoimesti kilometriveron valmistelua.

Kilometriveron taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan. Vahvuutena alueellisiin ruuhkamaksuihin verrattuna on, että verotaso voitaisiin sopeuttaa kohtuulliseksi alentamalla polttoaineveroa ja poistamalla autovero ja ajoneuvovero. Lähtökohtana tulisi olla, että liikenteen verotaakka ei kasva.

”Polttoaineverotuksen korotustakaan ei voida sulkea pois, sillä se on yksi tärkeä elementti liikenteen verotuksessa”, totesi Pia Lohikoski (Vas.). Panelistit arvioivat yleisesti, että polttoaineveron tasokorotus ei tule ensi vaalikaudella kyseeseen, mutta indeksikorotuksiin voi olla tarvetta.

Auto- ja liikennealan vaalipaneelissa liikenteen hinnoittelusta, verotuksesta ja päästövähennyskeinoista keskustelemassa olivat suurimpien puolueiden edustajat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), eduskuntaryhmän pj. Atte Harjanne (Vihr.), eduskuntaryhmän varapj. Pia Lohikoski (Vas.), eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (Kok.), eduskuntaryhmän pj. Ville Tavio (PS) ja puhemies Matti Vanhanen (Kesk.).

Tilaisuuden verkkolähetys tulee katsottavaksi jälkikäteen  Autoalan Tiedotuskeskuksen youtube-kanavalle.