EU:n ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset Suomessa

15.01.2023 11.00

suo_erkki-oksanen.jpg

Luonnonvarakeskus on arvioinut luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen vaikutuksia Suomessa. Arvion mukaan luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä.

Ehdotuksen mukaisen turvepeltojen ennallistamisen ei odoteta heikentävän ruokaturvaa. Selvitys on maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, kuinka suuria pinta-aloja EU:n ennallistamislainsäädäntöehdotuksen vaatimukset tarkoittavat Suomessa ja mitkä ovat ennallistamisen toimenpidekustannukset. Arvio keskittyy asetusehdotuksen luontotyyppejä ja maatalouskäytössä olevia turvemaita koskeviin artikloihin. Tarkastelu ei ulotu luontotyyppejä koskevaan heikentämiskieltoon tai mahdolliseen luontotyyppien palauttamiseen.

Suurimmat ennallistamistarpeet kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä 

Ennallistamislainsäädännön mukaan luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 % vuoteen 2030, 60 % vuoteen 2040 ja 90 % vuoteen 2050 mennessä. Luken arvion mukaan luontotyyppien ennallistamistavoite tarkoittaisi noin 2–6 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä.  

Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. Suurimmat ennallistamiskustannukset ovat näiden luontotyyppiryhmien lisäksi mereisissä luontotyypeissä. Arvioihin sisältyy suuria epävarmuuksia, ja kustannusarvio on mahdollisesti yliarvio. Kustannusarviota voidaan tarkentaa, kun tarvittavat toimenpiteet ovat selvillä. 

”Pinta-ala-arvion suuri vaihteluväli johtuu etenkin siitä, että luontotyyppien tilaa ei tunneta tarkasti. Vähän heikentyneillä alueilla voivat riittää arvioituja toimenpiteitä halvemmat ja yksinkertaisemmat toimet,” sanoo Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen

Luontotyypit ovat osin päällekkäisiä, eli sama alue voi kuulua useamman luontotyypin arvioituun pinta-alaan. Vuoden 2030 tavoitteiden osalta kustannuksia voidaan alentaa ja toimenpiteiden ekologista vaikuttavuutta lisätä priorisoimalla ennallistettavia luontotyyppejä kustannusvaikuttavuuden ja suojelutason avulla. 

”Meri- ja sisävesialueiden ennallistamisessa tarvitaan eniten toimenpiteitä valuma-alueilla. Myös vaellusesteitä on poistettava. Esimerkiksi suoluonnon ennallistaminen voi hyödyttää useita luontotyyppejä, jolloin yhteisvaikutukset alentavat toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. On kuitenkin epäselvää, voidaanko valuma-aluetoimia laskea vesiluontotyyppien ennallistamiseksi,” Räsänen jatkaa. 

Turvepeltojen ennallistaminen ei heikentäisi ruokaturvaa 

Lainsäädäntöehdotuksen mukaan turvepeltojen pinta-alasta tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 30 %, josta neljäsosa tulisi vettää eli palauttaa kuivatettu alue kosteikoksi. Vastaavat ennallistamistavoitteet olisivat 50 % vuodelle 2040 ja 70 % vuodelle 2050, joista puolet pitäisi vettää. Tavoitteisiin voidaan vastata osin ennallistamalla turvetuotannosta poistuneita alueita ja ojitettuja suometsiä. 

“Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan turvepeltoja tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä 107 100–189 000 hehtaaria, josta 54 600–94 500 hehtaaria tulisi vettää. Ennallistamis- ja vettämispinta-alaan vaikuttaa, kuinka iso osa tavoitteesta katetaan muussa kuin maatalouskäytössä olevalla turvemaalla. Paikkatietoanalyysin perusteella Suomesta löytyy yli 100 000 hehtaaria mahdollisesti vettämiseen soveltuvia turvepeltoja”, toteaa Luken tutkija Hanna Kekkonen. 

Toistaiseksi on epäselvää, mitä Suomen CAP-suunnitelmassa olevia turvepelloilla tehtäviä toimenpiteitä voidaan pitää ennallistamisasetusluonnoksen edellyttäminä toimina. Todennäköisesti vettämistavoitteita lukuun ottamatta muut ennallistamistavoitteet voidaan saavuttaa pitkälti jo käytössä olevilla maatalouden ympäristötoimenpiteillä. Edellytyksenä on, että niiden toteutusala turvepelloilla säilyy vähintään nykyisen suuruisena. 

Vuodelle 2040 ja etenkin vuodelle 2050 asetettujen turvepeltojen vettämistavoitteiden saavuttamiseksi turvepelloilla tarvittaisiin nykyistä kunnianhimoisempia vettämistoimenpiteitä ja viljelijöille taloudellisia kannustimia toimenpiteiden toteuttamiseksi. 

Turvemaiden ennallistaminen ja vettämistoimet eivät vaikutusarviointien perusteella heikennä ruokaturvaa Suomessa, jos mahdollisuudet joustoihin ja toimenpiteiden alueelliseen kohdentamiseen hyödynnetään. 

”Turvemaavaltaisissa seutukunnissa, kunnissa ja yksittäisillä maatiloilla tuotannon ja tulojen lasku voi olla merkittävää ilman muita toimia. Ruokaturva ei kuitenkaan vaarannu, koska tuotanto voi lisääntyä toisaalla,” kertoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta. 

Ennallistamisasetusehdotuksen toimet antavat mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, jolloin maa- ja metsätalouden kestävyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys paranevat. 

27.03.2024 10.30Ranuasta kaavaillaan yli 120 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa
26.03.2024 11.00Henry Äyräväinen nimitetty Nisula Forestin aluemyyntipäälliköksi
26.03.2024 10.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
26.03.2024 8.00Valmet toimittaa Valmet DNA -automaatiojärjestelmän Lostockin jätteenpolttolaitokselle Northwichiin Isoon-Britanniaan
25.03.2024 12.00Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
25.03.2024 11.45Päivittynyt Vito-mallisto on saatavana sekä taka- että nelivetoisina
25.03.2024 10.10Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan metsähakkeelle riittää kysyntää jatkossakin
25.03.2024 10.00Ajokortin ulkoasu uudistuu vastaamaan nykyaikaisia turvavaatimuksia
25.03.2024 9.13Ensimmäinen julkinen latausdemonstraatio yli 700 kW:n ja 1 000 A:n teholla sähköauton kanssa

Siirry arkistoon »