Metsäteho. Suojavyöhykkeitä voidaan todentaa hakkuukonetiedolla

13.11.2022 11:00

suojavyohykkeiden-leveyden-laskennallinen-maarittaminen-hakkuukonetiedosta-opt.jpg

Suojavyöhykkeiden jättäminen tärkeille elinympäristöille on osa talousmetsien luonnonhoitoa. Metsätehossa kehitettiin suojavyöhykkeiden todentamista varten uudenlainen laskennallinen menetelmä, jolla määritetään hakkuukonetiedosta vesistöille jätettyjen suojavyöhykkeiden leveydet.

Hakkuukonetiedon tarkentaminen nykyisestä parantaa suojavyöhykkeiden todentamismahdollisuuksia, jolloin menetelmän avulla voidaan saada kustannustehokkaasti kattavaa talousmetsän luonnonhoidon seurantaa ja raportointia.

Vesistöjen ympärille jätettävillä suojavyöhykkeillä turvataan mm. monipuolista lajistoa tärkeissä elinympäristöissä sekä vesistöjen tilaa. Metsäsertifioinnin mukaisessa puunkorjuussa suojavyöhykkeet jätetään joko täysin käsittelemättä (FSC), tai niiltä voidaan poistaa poimintahakkuuna yksittäisiä puita kohteen ominaispiirteet säilyttäen (PEFC). Jätettävien suojavyöhykkeiden leveydet voivat vaihdella sertifikaatin lisäksi mm. paikallisten luonnonpiirteiden perusteella.

Tässä työssä kuvataan, kuinka käsittelyalueiden ja vesistöjen välisten suojavyöhykkeiden leveydet määritetään laskennallisesti hakkuukonetiedosta. Työ ja menetelmä eivät ota kantaa siihen, ovatko aineiston kohteilla jätetyt suojavyöhykkeet metsäsertifioinnin tai muun ohjeiston mukaisia.

Työn hakkuukoneaineisto sisälsi 455 korjuulohkon hakkuukonekuviot eteläisestä Suomesta vuosilta 2015−2016. Vesistöaineistoina käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saatuja vaka- ja virtavesiä, soita, soistumia ja lähteitä.

Suojavyöhykkeiden leveydet laskettiin tilastollisesti, näytteistämällä paikkatieto-ohjelmassa kuvioiden etäisyyttä läheisten vesistöjen reunoilta. Vaka- ja virtavesialueiden tulokset ilmensivät hakkuukonekuvion ja vesistön välisen vyöhykkeen leveyttä. Havaittiin, että hakkuukonekuvioiden rajausten todenmukaisuus vaikuttaa menetelmän tuottamien tulosten luotettavuuteen. Soilla, soistumilla ja viivamaisilla virtavesillä tulosten kuvaavuus vaihteli. Osa näistä vesistöistä sijaitsi vakavesille tyypilliseen tapaan kuvioiden ulkopuolella kuviorajan kanssa samansuuntaisesti, mutta osa taas esimerkiksi kuviorajoilta ulospäin tai täysin kuvioiden alueella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että menetelmä toimii tarkoituksenmukaisesti. Sen avulla voidaan kerätä kattavia tuloksia operatiivisessa puunkorjuussa toteutetuista suojavyöhykkeistä. Jo nykyisillä hakkuukonekuvioilla voidaan todentaa suojavyöhykkeen jättäminen täysin käsittelemättä monissa tapauksissa. Hakkuukonetiedosta tuotettujen kuviorajojen tarkkuutta pystytään edelleen parantamaan hakkuukoneen paikannustarkkuuden ja hakkuulaitteen sijaintitiedon yleistymisen kautta. Suojavyöhykkeiltä poimintana hakattujen runkojen erottelu tulee mahdollistamaan myös vyöhykkeiden osittaisen käsittelyn todentamisen.

Julkaisut:

Metsätehon tuloskalvosarja 9/2022: Suojavyöhykkeiden leveyden laskennallinen määrittäminen hakkuukonetiedosta

05.12.2022 10:30Tuleva eSprinter tarjoaa 475 kilometrin toimintamatkan
05.12.2022 10:11Valmet laajentaa laadunhallinnan tarjoomaansa kahdella uudella skannerilla
05.12.2022 9:15Sähköautot: Mercedes-Benzin T-sarja laajenee täyssähköversiolla
05.12.2022 9:00Talkooväki antoi Scanialle valoisan jouluilmeen
04.12.2022 11:00Kärkiohjauksella nopeutetaan puutavarakuormaimen käytön oppimista
02.12.2022 22:23KATSO TÄSTÄ VIIKON 48/2022 LÄHETYS - Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa metsä-, maarakennus- ja kuljetusalan tuoreet kuulumiset
02.12.2022 9:30Sopiiko Ford Mustang Mach-EGT pitkän matkan ajoon - pääseekö yhdellä latauksella Helsingistä Vaasaan?
02.12.2022 7:00Raskone toimii nyt uuden brändin alla
01.12.2022 12:00Tavara-autojen ensirekisteröinnit kasvussa - henkilöautojen rekisteröinnit takamatkalla
01.12.2022 11:42Sähköautot: Täyssähköisten henkilöautojen hankintatuen hakuaika päättyy vuoden lopussa - Paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki jatkuu vuoden 2024 loppuun asti

Siirry arkistoon »