Kantokäsittelyaineiden saatavuus parantunut: juurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset jälleen voimaan 15.8. alkaen

Juurikäävän torjuntavelvoitetta lievennettiin toukokuussa 2022 väliaikaisesti, koska kantokäsittelyaineiden saatavuus oli muuttunut epävarmaksi Venäjän käynnistämän sodan ja sitä seuranneiden pakotteiden takia. Koska käsittelyaineiden saatavuuteen liittyvä epävarmuus on nyt poistunut, torjuntavelvoite voidaan palauttaa 15.8.2022 alkaen ennalleen.

Pääasiallisesti tuoreiden kantojen kautta leviävää ja lahovikoja aiheuttavaa juurikääpää tulee metsätuholain mukaan torjua havupuuvaltaisilla riskialueilla tehtävien hakkuiden yhteydessä toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Juurikääpää torjutaan käsittelemällä tuoreet kannot joko urealiuoksella tai biologisella harmaaorvakkasieneen perustuvalla torjunta-aineella.

Kevättalvella 2022 kantokäsittelyaineiden saatavuus muuttui kuitenkin epävarmaksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden Venäjä-pakotteiden johdosta. Juurikäävän torjuntavelvoitetta lievennettiin siksi 6. toukokuuta alkaen väliaikaisesti poistamalla torjuntavelvoite turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydestä sekä nostamalla kantokäsittelyyn velvoittava lämpötilaraja hakkuukohteella nollasta seitsemään celsiusasteeseen. Lievennyksen tarkoituksena oli ehkäistä tilanteita, joissa torjunta-aineen loppuminen johtaisi huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymiseen. 

Valtioneuvoston antama asetus lievennyksestä oli määräaikainen ja suunniteltu olemaan voimassa 30.11.2022 asti. Tavoitteena oli kuitenkin jo alun perin palauttaa kantokäsittelyvelvoite ennalleen, mikäli epävarmuus torjunta-aineiden saatavuudesta poistuisi. 

Maa- ja metsätalousministeriö on seurannut keväästä lähtien kantokäsittelyaineiden markkinatilannetta. Aineiden saatavuuteen liittynyt epävarmuus on nyt seurantatietojen mukaan poistunut, ja torjuntaa koskevat velvoitteet voidaan siksi palauttaa ennalleen. Torjuntavelvoite koskee siten 15. elokuuta alkaen jälleen myös eteläisen Suomen havupuuvaltaisia ja keskisen Suomen kuusivaltaisia turvemaita, ja torjuntaan velvoittava vuorokauden alin lämpötilaraja hakkuukohteella on taas nolla astetta. 

Juurikäävän torjunta on ilmaston lämmetessä entistä tärkeämpää 

Juurikääpä on yksi merkittävimmistä taloudellisten tappioiden aiheuttajista suomalaisessa metsätaloudessa, ja sen torjunta on tärkeää myös yleisesti metsien terveyden näkökulmasta. Sekä kuusenjuurikääpä että männynjuurikääpä ovat yleisiä koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa ja niiden levinneisyysalue laajenee ilmaston lämmetessä kohti pohjoista. Juurikäävän torjunta on siksi ilmaston lämmetessä entistä tärkeämpää.  

”Säännösten tavoitteena on turvata metsien hyvä terveydentila sekä minimoida juurikäävän aiheuttamia taloudellisia vahinkoja pitkällä aikavälillä. Pohdimme lisäksi parhaillaan päivitystarpeita metsätuhoja koskevaan lainsäädäntöön, jotta olisimme jatkossa paremmin varautuneita vastaavanlaisiin nopeisiin ja arvaamattomiin tilanteisiin”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen.