UPM:n vaelluskala­ohjelma etenee - seuraavaksi kunnostetaan Sotkamon Sapsokoski ja Jämsän Arvajankoski

UPM:n vaelluskalaohjelman tavoitteena on elvyttää vaelluskalakantoja siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset.

Ohjelman puitteissa on mm. purettu vaellusesteitä Keski-Suomessa metsäautoteiden tierummuista, osallistuttu Pielisjoen Laurinvirta-hankkeeseen ja tuettu vaelluskalatutkimusta Luonnonvarakeskuksen Sateenvarjo-tutkimusohjelmien puitteissa. Tarpeettomiksi käyneiden patojen purkaminen on yksi vaelluskalaohjelman keinoista palauttaa luonnon monimuotoisuutta, kuten Sapsokoskella ja Arvajankoskella tehdään.

Sapsokoskeen palautetaan monimuotoisuus

Elokuussa 2022 kunnostetaan Sotkamossa sijaitseva Sapsokoski. Vanha, 1940-luvulla rakennettu, mylly ja myllypato purettiin koskesta UPM Energyn toimesta syksyllä 2020. Padon poisto avasi vaelluskaloille reitin yli 20 km mittaiselle vesistöketjulle, josta löytyy ainakin 12 koskipaikkaa. Vuoden 2021 aikana Kainuun kalatalouskeskus on tehnyt Sapsokoskeen kunnostussuunnitelman. Koski on vanhojen tukinuittoperkausten jäljiltä rännimäinen, eikä siellä tällä hetkellä ole juurikaan luontaisia lohikalojen lisääntymisalueita. Nyt kunnostuksella voidaan koko Sapsokosken alueelle luoda edellytykset lohikalojen luontaisen elinkierron palauttamiseksi.

Sapsokosken elinympäristökunnostus toteutetaan pääosin kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostuksen toteuttaa paikallinen yritys Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy. Uomasta löytyy soraikkoja, joita voidaan kaivaa esiin ja sijoittaa paremmin uomassa. Alueelta löytyy myös isoja kiviä ja lohkareita, joita voidaan hyödyntää kunnostustoimenpiteiden toteutuksessa. ”Uoman omien sora- ja kiviaineksien käyttäminen edistää merkittävästi kunnostuksien jälkeistä palautumista, jonka kautta myös kalojen pienpoikasille tärkeän pieneliöstön tuotanto lähtee käyntiin huomattavan nopeasti”, Kainuun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki toteaa. Hän oli yksi kunnostussuunnitelman tekijöistä.

Sapsokosken kunnostus tehdään yhteistyössä UPM Energyn, Fortumin, Kainuun kalatalouskeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Fortum hoitaa palveluntuottajana UPM Energyn ympäristövelvoitteet Oulujoen vesistöalueella Sotkamon reitillä, johon myös Sapsokosken alue kuuluu. Kalatalousvelvoitteet ovat osa Fortumin vastuulla olevista ympäristövelvoitteista ja kunnostamalla Sapsokoski paikataan Sotkamon järvien kalatalousvelvoitteiden istutusvajeita. ”Fortum on sitoutunut vaelluskalojen elinolojen parantamiseen ja vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostaminen on sitä parhaimmillaan” Fortumin ympäristöpäällikkö Katri Hämäläinen toteaa. ”Sapsokoski vaikuttaa potentiaaliselta kunnostuskohteelta ja odotamme mielenkiinnolla millaisia tuloksia saadaan kunnostuksen jälkeen” Lapin ELY-keskuksen kalastusbiologi Atte Juutinen sanoo.

Sapsokosken kunnostus on osa UPM:n vaelluskalaohjelmaa. ”UPM:n vaelluskalaohjelman tavoitteena on elvyttää kalakantoja siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset. Etsimme myös jatkuvasti uusia kohteita vaelluskalaohjelmaamme” UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen toteaa. Tarpeettomiksi käyneiden patojen poistaminen ja vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostukset ovat tehokkaita tapoja suojella ja palauttaa luonnon monimuotoisuutta.

Sapsokoski sijaitsee Kainuun maakunnassa, Sotkamon kunnasssa, Sapsoperän kylässä.

Arvajankoski avaa 19 km taimenen lisääntymisaluetta

Tiedotimme kesällä 2021 vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Jämsän Arvajankoskessa sijaitsevien patorakenteiden purkamiselle ja Arvajankosken kalataloudelliselle kunnostamiselle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi UPM:lle luvan 8.3.2022. Lupa on saanut lainvoiman ja hanke päästään toteuttamaan loppukesän ja syksyn 2022 aikana.

Vesitalousluvan mukaisesti Arvajankosken vanhat pumppaamo- ja säännöstelypatorakenteet puretaan ja tilalle tehdään pysyvä pohjapato sekä koskeen tehdään kalataloudellinen kunnostus. Kalojen kulun yläpuolisille koskialueille mahdollistava pohjapato asettaa ylävirran vedenkorkeuden nykyiselle keskimääräiselle tasolle ja pienentää pinnankorkeuden vaihtelua. Hankkeesta ei aiheudu haittaa alueen kiinteistöille, ympäristölle ja suojelualueille.

Työt aloitetaan elokuun alussa ja niiden kesto on 2–3 kuukautta. Urokoitsijaksi on valittu Oteran Oy. ”Meillä on vesistörakentamisesta runsaasti kokemusta ja olemme innolla mukana Arvajankosken kunnostuksessa” Oteranin projektinjohtaja Timo Luukkonen toteaa. Töiden aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja ne rajoittuvat kohteen lähiympäristöön.

Yhteensä 19 kilometrin mittainen Arvajan koskireitti on merkittävä Päijänteen taimenen kutujoki. ”Arvajankosken padon purku avaa uhanalaiselle järvitaimenelle merkittävästi lisää kutu- ja poikasalueita ja on sekä paikallisesti että myös valtakunnallisesti merkittävä hanke” sanoo Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen.

Yhteistyö on tärkeää

Kaikissa vaelluskalaohjelman hankkeissa UPM pitää tärkeänä yhteistyötä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Sekä Sapsokosken että Arvajankosken hankkeissa on tehty hyvää yhteistyötä paikallisten sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. ”Kunnostusprojekteja on miellyttävä edistää, kun kaikkien tavoitteena on parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja lisätä luonnon monimuotoisuutta” UPM Energyn ympäristöpäällikkö ja vaelluskalaohjelman koordinaattori Mikael Rytkönen toteaa.