Metsänviljely monipuolistuu vähitellen

03.05.2022 15:55

mannyn-kylvotupas.jpg

Metsänviljelykausi on alkamassa, mutta hieman edellisvuotta myöhemmin. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan yli puolet Suomen metsistä istutetaan tai kylvetään edelleen kuuselle. Kuusettumisen huippu on jo kuitenkin taittunut, ja metsänviljely on vähitellen monipuolistumassa. (Kuva: Anu Hilli)

Männyn osuus viljelystä on lisääntynyt kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna, 43 prosenttiin. Koivun viljelyn osuus on säilynyt samana kuin edellisenä vuonna. Koivua viljellään vajaat kolme prosenttia puulajeistamme. Muiden puulajien viljely on hyvin vähäistä.

Alueelliset erot metsänviljelyssä ovat suuria. Eteläisen Suomen metsät viljellään kuuselle ja Pohjois-Suomen metsät männylle. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä viljellyistä aloista kuusen osuus on noin viisi kuudesosaa ja Uudellamaalla sekä Pohjois-Savossa lähes neljä viidesosaa. Lapissa männyn osuus viljelystä on 85 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 79 prosenttia ja Kainuussa 69 prosenttia. 

– Metsissä tilanne on kuitenkin monipuolisempi. Viljelyaloillekin tulee runsaasti luontaista taimiainesta, joten nuorissakin metsissä on runsaasti sekapuustoa, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.  

Sekametsät muodostuvat jo viljelyvaiheessa 

Kuusen ja männyn sekaviljely on vähitellen yleistymässä, mutta havu- ja lehtipuusekametsien viljely on vielä vähäistä. Sopiva lehtipuusekoitus ei haittaa havupuiden kasvua. 

– Viljellyn kuusen kasvu on nopeutunut jalostuksen ja maanmuokkauksen kehittymisen seurauksena niin paljon, että kuusen ja koivun sekakasvatus onnistuu hyvin. Puulaji valitaan kasvupaikan mukaan. Sekametsät kestävät yhden puulajin metsiköitä paremmin säiden ääri-ilmiöitä sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta, Remes sanoo. 

Viljellyt kuusentaimikotkin kehittyvät Metsäkeskuksen maastotarkastusten mukaan ajan kuluessa pääosin sekapuustoisiksi, eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia. Tähän syynä on ollut useimmiten viljelytaimien menehtyminen. Kustannusten alentamiseksi pitäisi kuitenkin pyrkiä tietoisesti perustamaan monipuulajisia taimikoita. Sekametsän syntyä voidaan edistää jättämällä alueelle päätehakkuun yhteydessä hyvälaatuisia siemenpuita, vaikka kohde uudistettaisiin istuttamalla. 

Jo viljelyvaiheessa tulee tehdä sekapuustoisuuteen tähtäävät toimet. Uudistusalalla kannattaa jättää viljelemättä esimerkiksi kosteikot ja vaikeasti uudistuvat pienet alat. Lisäksi alalle voi jättää muutenkin viljelemättömiä laikkuja.  

– Viljelytaimia ei kannattaisi poistaa taimikonhoidon yhteydessä sekapuustoisuuden lisäämiseksi, koska silloin taimiin sijoitetut rahat ja istutukseen käytetty työaika menevät hukkaan. Puulajien monipuolistaminen tulee aloittaa jo hakkuun ja viljelyn yhteydessä, jolloin luontaisesti syntyneille taimille on kasvutilaa viljeltyjen joukossa, sanoo Remes.  

Lisätietoa metsänviljelystä maakunnittain vuonna 2021.  

21.05.2022 14:22SKAL: Kuljetusalan polttoainetuessa vielä parannettavaa
21.05.2022 12:00Stora Enson yli 800 kesätyöntekijää työskentelee 70 eri tehtävässä
20.05.2022 22:00KATSO TÄSTÄ VIIKON 20/2022 LÄHETYS - Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa metsä-, kuljetus- ja maarakennusalan kuulumiset
20.05.2022 16:11Myöhäinen kevät viivästyttää istutustöitä - istutuskauden jatkaminen loppupäästä mahdollista
20.05.2022 13:00Ajovarma jatkaa tieliikenteen lupa- ja tutkintotehtävien palveluntuottajana
20.05.2022 9:00Järeitä säästöpuita jätetään aiempaa enemmän hakkuissa ? vesiensuojelussa yhä parannettavaa
19.05.2022 10:52Metsäkeskus uudistaa Metsään.fi-palvelun
19.05.2022 10:32Maakaasun tulo Venäjältä saattaa loppua jo tällä viikolla - Gasum uusien haasteiden edessä
19.05.2022 10:14Nokian Renkailta joka sään ja akselipaikan linja-autorengas päätiekäyttöön
18.05.2022 11:00Volvon FM sähkökuorma-auto ensiesittelyssä Suomessa

Siirry arkistoon »