Metsäteknologian professori Kalle Kärhä: Meidän suomalaisten pitää itse rakentaa kilpailukykymme

- Kun metsätieteistä valmistuvien työelämävalmiudet ovat hyvät, työllistyminen on varmaa, sanoo uusi metsäteknologian professori Kalle Kärhä.

Metsäteknologian, erityisesti metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaation professori Kalle Kärhä astui uuteen pestiinsä yritysmaailmasta. Hän toimi kymmenen viime vuotta operatiivisissa sekä TKI-työtehtävissä Stora Enson puunhankinnassa.

Digitaalisuudella lisää kilpailukykyä puuhuoltoon

Metsäbiotaloutta digitalisoidaan vauhdilla. Näin tavoitellaan kustannustehokkuutta ja laatua puuhuollossa kannolta tehtaalle. Samalla tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle. Myös kestävyys ja monimuotoisuus ovat tulleet osaksi jokapäiväistä työtä puunhankinnassa.

- Meidän suomalaisten pitää itse rakentaa kilpailukykymme ja varmistaa, että pärjäämme globaaleilla markkinoilla. Kukaan muu ei tule tekemään sitä puolestamme, Kärhä muistuttaa.

Kärhän mukaan yliopiston on oltava visionäärinen suunnannäyttäjä:

- Yliopiston on kuunneltava herkällä korvalla työelämän osaamis- ja TKI-tarpeita. Niiden pohjalta on rakennettava koulutustarjontaa ja hankkeita, jotka palvelevat työelämää.

On ymmärrettävä koko arvoketjun toiminta

- Metsäalalla tehdään paljon pioneerihenkistä tutkimusta. Meidän on tuotettava yliopistolla innovaatioiden alkuja, joten perustutkimus ja yhteistyön tekeminen eri tieteiden välillä ovat tärkeässä roolissa, toteaa Kärhä.

Kärhä on toiminut paljon opinnäytetöiden ohjaajana. Hänen mukaansa metsätieteistä valmistuvalla on oltava vahva metsäteknologian perusosaaminen, ja hänen on ymmärrettävä koko arvoketju sekä raaka-aineiden erilaiset vaatimukset. On myös osattava johtaa, itseään ja muita. Ja alalla pärjää, kun oma asenne on kunnossa:

- Olemme itse kukin oman elämämme freelancereita, se on minusta nykypäivää. Oma työsarka on tehtävä hyvin, jotta seuraava osa prosessista onnistuu. Tärkeä taito on myös ratkaisukeskeisyys, kun uusia haasteita tulee työpöydällemme.

Sensoriteknologian hyödyntäminen

Metsäalan automatisoinnista on puhuttu pitkään, mutta Kärhän mukaan sinne on vielä mat- kaa. Yhtenä tavoitteena ovat itse ajavat työkoneet, mutta seuraava askel on kuitenkin avustaa enemmän kuljettajaa työssään uuden sensoriteknologian avulla. Näin parannetaan muun muassa harvennusten laatua ja koneenkuljettajien työviihtyvyyttä.

- Digitaalisuuden hyödyntäminen on minulle mieleinen aihe. Digitaalisuudella voimme nostaa puunhankintaoperaatioiden tehokkuutta ja laatua sekä parantaa puunhankintaketjussa toimivien ihmisten työssäjaksamista. Haluan olla mukana erityisesti kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisessä yhdessä kuljettajien, yrittäjien, kone-, auto- ja laitevalmistajien sekä palvelun tuottajien kanssa, sanoo Kärhä.

- On hienoa, että nyt on kova pöhinä päällä: kone- ja autovalmistajat kehittävät aktiivisesti kuljettajaa opastavia järjestelmiä, mitä tukevat useat tutkimus- ja kehityshankkeet. Tulevissa koneissa ja autoissa on hybridisensorijärjestelmiä, jotka koostuvat erilaisista konenäkö- ja laserkeilainpohjaisista teknologioista, Kärhä ennustaa.

Julkisuus haastaa läpinäkyvyyteen 

Julkisuus haastaa meitä läpinäkyvyyteen, kun hankintaketjusta ja siitä, miten hyvin olemme onnistuneet operaatioiden toteutuksessa, raportoidaan metsänomistajille ja viranomaisille. Ihminen tekee edelleen pääosin omavalvonta- ja tarkastusmittaukset, mikä syö resursseja. Esimerkiksi tiedot purojen varsien suojakaistaleista, säästöpuista, tekopökkelöistä ja hiilijalanjäljestä on saatava tarkemmiksi.

- Automaattisen raportoinnin myötä vahvistetaan energiatehokkuutta ja varmistetaan tietotarpeet ja eväät tuleville vuosille toimittaessa ainutlaatuisen, uusiutuvan materiaalin - puun - kanssa, sanoo Kalle Kärhä.  

Lähetä linkki ystävällesi