Tuulienergian, metsänhoidon ja soiden käytön hiilihyödyt yhteen ja kartalle13.11.2021 11.22
Uusiutuvaa energiaa tarvitaan, mutta esimerkiksi tuulivoimaloita ei voida rakentaa liian lähelle asutusta melu- ja maisemahaittojen takia. Toisaalta voimaloiden sijoittaminen asumattomille alueille pirstoo luontoa ja vaikuttaa eläimistöön. Metsien ja soiden käyttö vaikuttaa puolestaan hiilinieluihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä LandUseZero-hankkeessa ryhdytään rakentamaan toimintamallia, jolla maankäyttö saadaan sekä ihmisen että ympäristön kannalta järkeväksi ja hyväksyttäväksi. Aluksi luodaan yhteismitallinen menetelmä, jolla lasketaan tuulienergian, metsänhoidon ja soiden käytön ilmastovaikutukset perustuen hiilidioksidi- ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin. Näin voidaan vertailla kunkin maankäyttömuodon nettoilmastovaikutuksia keskenään. – Tämä on erityisen haastavaa, sillä tuulienergian vaikutukset lasketaan perinteisesti tunneissa, metsien käytön vaikutukset vuosissa ja soiden käytön vaikutukset kymmenissä tai sadoissa vuosissa. Lisäksi tuulivoiman päästövähennysvaikutus muuttuu ajan myötä, kun sen korvaaman fossiilisen energian määrä vähenee, kertoo hankkeen vetäjä, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta Toimintamallia kehitetään yhteistyössä tutkijoiden, maankäytön suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Pilottikohteena on Iin kunta. – Ii valikoitui luontevasti pilottialueeksemme, koska se on ansioitunut ilmastotyössä kotimaassa ja kansainvälisesti, ja meillä on ollut aiempaa yhteistyötä erityisesti soiden käyttöön ja ennallistamiseen liittyen, kertoo Tolvanen. Muut pilottikohteet sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Pohjois-Karjalassa. – Iin kunnan näkökulmasta hanke auttaa kehittämään kokonaisvaltaista hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa maankäyttöä, joka on laskettavissa ja tukee kunnan strategiaa ja metsäsuunnitelmaa. Hiili ja ravinteet on parempi sitoa metsiin ja maaperään kuin päästää ne ilmaan ja vesistöä kuormittamaan, toteaa Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala Iin Micropolikselta. Millaisia asenteita tuulivoimaa kohtaan? Alkuvuonna 2022 starttaa koko maan kattava kyselytutkimus. Sen lähtökohtana on, että vaikka Suomessa vallitsee yleisellä tasolla yksimielisyys ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarpeesta, toimenpiteiden paikalliset vaikutukset voivat aiheuttaa kansalaisissa närää. Kyselyssä tarkastellaan asenteita tuulivoimaan ja ilmastoviisaaseen ja monimuotoisuutta edesauttavaan metsien ja soiden käyttöön. – Tavoitteenamme on myös liittää kaikki edellä mainitut asiat yhteen, jotta tuulivoima, metsien käyttö ja soiden ennallistaminen voidaan sijoittaa optimaalisesti kartalle siten, että ilmasto ja monimuotoisuus hyötyvät ja tulos on kansalaisten mielestä hyväksyttävä, kertoo Tolvanen. Lisäksi taloustarkastelun osiossa tutkitaan, millaiset ovat ilmastotoimien yhteiskunnalliset kustannukset ja kansalaisten maksuhalukkuus osallistua ilmastotoimiin sekä miten kiinnostuneita metsänomistajat ovat toteuttamaan ilmastotoimia maillaan. LandUseZero-hankkeen tutkimusta tehdään useissa organisaatioissa. VTT ja Recognis Oy arvioivat tuulivoiman päästövähennyspotentiaalia ja Geologian Tutkimuskeskus (GTK) soiden ennallistamisen ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksia. Spatiaalinen optimointi tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Luke tekee laskelmat metsien käytön vaikutuksista ja eri toimenpiteiden kokonaistaloudellisista vaikutuksista sekä toteuttaa kyselytutkimuksen. Hanke on osa Maa- ja Metsätalousministeriön käynnistämää Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hankkeen toiminta-aika on vuosina 2021–2023. |
