Metsä Väyrynen Oy: Lapin savotoilla punaisilla koneilla

Metsä Väyrynen Oy urakoi puuta Sodankylän alueella vankalla kokemuksella Lapin savotoista ja haastavista olosuhteista. Pitkäjänteinen tekeminen, sitoutunut henkilöstö ja tehokkaat koneet mahdollistavat yrityksen korjuumäärän kasvattamisen jatkossa uudelle tasolle yhdessä hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa.

(kuva yllä: Elokuun puolivälissä Metsä Väyrysen Komatsut tekivät puuta Savukosken maastossa Kaitavaarassa. Puuta hakataan kohteesta 9000 kuutiota joista yli puolet harvennusta.)

Lapissa alkoi sotien jälkeen suuret savotat kun Suomi tarvitsi puutavaraa jälleenrakennukseen ja sotakorvauksiin; pohjoisessa puuta korjattiin uudelleenrakentamaan sodan polttamaa rakennuskantaa. Niinpä suursavotoilla riitti valtavasti töitä ympäri Lappia. Pohjoisin Suomi on säilyttänyt tärkeän roolinsa nykyaikanakin ja sotien jälkeisillä avohakkuualueilla kasvaa koko ajan hitaasti mutta varmasti uutta vihreää kultaa teollisuuden tarpeisiin. Päätehakkuiden lisäksi tehdään paljon metsänkasvua edistäviä harvennushakkuita, joten Lapin metsät ovat hyvässä tilassa.

(kuva: Yrittäjä Tuomo Väyrynen on pitkän linjan metsäkonemies, joka on tullut monellle tutuksi myös Komatsu Forestin näytöskuljettajana FinnMetkossa ja pohjoisen työnäytöksissä.)

Kuljettajasta yrittäjäksi

Metsäkoneyrittäjä Tuomo Väyrynen aloitti koneenkuljettajana vuonna 1995:

- Kuljin savotoille isäni Taunon jalanjäljissä, joka aloitti metsätyöt Pudasjärvellä 60-luvulla jolloin ajettiin puuta Majorilla ja Kontulla. Tauno on nähnytkin koko Lapin puunkorjuun koneellistumisen vaiheet ja vaikka eläkeikä koitti vuonna 2006 niin hän ajoi meillä konetta vielä viime vuonnakin harrasteena. Ensimmäinen työpaikkani oli kemijärveläisen setäni Erkki Väyrysen yrityksessä missä isänikin työskenteli ja häneltä opin paljon metsäkoneen ajamisessa; puuta tehtiin silloin pääasiassa Savukosken alueella. Sitten siirryin toisen yrityksen palvelukseen ensin Kittilään ja myöhemmin takaisin Savukosken alueelle. Kun kokemusta alkoi olla tekemisestä ja vaikka ”puunkorjuuyrittämisen helppous” oli tullut nähtyä läheltä niin perustin oman yrityksen vuonna 2012 ja tein liiketoimintakaupan missä tuli Metsähallituksen korjuusopimus sekä kaksi konetta: Valmet 911.3 harvesteri ja John Deere 1410 kuormatraktori. Siitä hommat lähti kehittymään ja alan helppoudesta on saanutkin nauttia pitkiä päiviä, naurahtaa Väyrynen.

(kuva: Komatsu 875 kuormatraktori on osoittautunut Metsä Väyrysen käyttöön juuri sopivan kokoiseksi, joten syksyllä käytöön tulee nykyisen rinnalle uusi samanlainen.)

Vahva luotto punaisiin koneisiin

Vuonna 2014 kun sopimus Metsähallituksen kanssa jatkui niin Väyrynen vaihtoi kalustonsa uuteen koneketjuun.

- Kaupat tehtiin Komatsu Forestin pitkän linjan metsäkonekauppiaan Raimo Niemisen kanssa Komatsu 911.5 harvesterista ja Komatsu 865 kuormatraktorista. Niiden osoittauduttua erittäin luotettaviksi ja todella tehokkaiksi koneiksi, pysyi väri punaisena myös 2017 jolloin Raimon kanssa käteltiin kaupat uudesta koneketjusta. Kyseisillä Komatsu 931 harvesterilla ja Komatsu 875 ajokoneella mennään edelleen eikä niiden kanssa ole tarvinnut teknisten murheiden kanssa painia vaikka mittareissa on jo yli 15 000 ja 10 000 tuntia. Raimo teki todella hyvää työtä Lapin alueella konekaupassa ja vahvisti Komatsun markkinaosuutta merkittävästi, sanoo Väyrynen.

(kuva: Metsä Väyrysen korjuumäärä nousee jatkossa 250 000 kuutioon vuodessa, mikä tullaan tekemään kahdella omalla ja kolmella aliurakoitisijoiden koneketjuilla, mitkä kaikki ovat Komatsu-merkkisiä.)

Korjuumäärät kasvaa - lisää koneita tarvitaan

Nyt elokuussa 2021 Metsä Väyrysen ja Metsähallituksen yhteistyö laajenee entisestään ja korjuumäärä nousee nykyisestä noin 100 000 kuutiosta 250 000 kuutioon. 

- Siihen vastataksemme käyttöön tulee syksyn aikana toinen Komatsu-koneketju eli uusi 931 harvesteri ja 875 ajokone. Päädyimme täsmälleen samoihin malleihin kuin aiempi ketjumme mikä helpottaa varaosa ym. asioissa. Toki koneet ovat kehittyneet taas valtavasti muutamassa vuodessa ja ajokoneeseen tulee Smart Flow -järjestelmä mikä helpottaa kuormaamista entisestään, sekä tietenkin Comfort Ride -ohjaamon vakausjärjestelmä mistä meillä on todella hyviä kokemuksia jo aiemmassa koneessa. Harvesterina Komatsu 931 on lyömätön niin päätehakkuilla kuin harvennuksillakin ja kouraksi meille sopii parhaiten C93-malli. Komatsun myyjänä pohjoisessa aloitti viime vuonna Jani Tuulaniemi ja hän jatkaa Raimon viitoittamalla tiellä joten kaupat oli mukava tehdä nuoren miehen kanssa, jolla on asenne kohdallaan, kehuu Väyrynen.

(kuva: Myös luotettava ja tehokas Komatsu 931 harvesteri varustettuna C93-kouralla saa parikseen toisen identtisen uuden koneen lähiakoina.)

Nejännesmiljoonan kuution korjuussa tarvitaan kahden oman koneketjun lisäksi osaavia yhteistyökumppaneita. 

- Veli-Matti Kiuru Oy aloitti aliurakoitsijanamme vuonna 2017 yhdellä Komatsu ketjulla ja nyt hänellekin tulee toinen punainen konepari. Lisäksi Forest Holck Oy tuli mukaan aliurakointiin yhdellä Komatsu -ketjulla nyt elokuussa, joten yhteensä savotassamme on jatkossa kymmenen punaista tehokonetta. Lisäksi Metsähallituksen sopimukseen kuuluu metsäautoteiden kunnossapito minkä olemme ulkoistaneet Maarakennus Ylitalon ammattilaisille. Meillä on nyt kasassa rautaisen osaava porukka mikä puhaltaa yhteen hiileen tiukoissakin paikoissa, sanoo Väyrynen ylpeänä.

(kuva: Sara Simontaival kävi Rovaniemellä Redun metsäkonekoulun ja on ajanut nyt pari vuotta ajokonetta; helmikuussa 2021 hän siirtyi Metsä Väyrysen palvelukseen missä ajopelinä Komatsu 875 kuormatraktori: - Comfort Ride -ohjaamovaimennus on tosi mukava, kehuu Sara.)

Hyvällä porukalla

Metsä Väyrysen koneita ajaa yrittäjän lisäksi Sara Simontaival, Toni Alatalo, Antti Ojanperä ja Taisto Pulju.

- Porukassa on sopiva sekoitus pitkää kokemusta ja nuoruuden intoa. Jotain motivaatiosta kertoo se että parina vuotena peräkkäin ollaan saatu Metsähallituksen laatupalkintokin. Erityismaininnan ansaitsee Sara joka on ajanut meillä ajokonetta viime talvesta lähtien ja näyttää tekemisellään hienoa esimerkkiä koko alalle, kiittelee Väyrynen.

Pitkien välimatkojen Lapissa työmaat ovat usein niin kaukana että savotoilla yövytään tarkoitukseen sopivissa vaunuissa.

- Olemme pitäneet sataa kilometriä rajana jota pitempiä kotimatkoja ei kannata joka päivä tehdä vaan majoitumme maastossa. Ja mikäs näissä Lapin kauniissa maisemissa on elämästä nauttia silloinkin kun ei ole koneen puikoissa, toteaa Väyrynen.

(kuva: Nuorimies Toni Alatalo on ajanut harvesteria jo kymmenen vuoden ajan ja kokemusta on monesta merkistä: - Kyllä tämä punainen on mielestäni paras kaikista niin päätehakkuilla kuin harvennuksilla, ilmoittaa Toni.)

Huolto pelaa

Vaikka Komatsut ovat luotettavia koneita niin huollot pitää hoitua että puuta syntyy tehokkaasti ilman katkoksia. Metsä Väyrysellä kulkee savotoilla mukana huoltovaunu mistä löytyy osat ja työkalut. 

- Teemme perushuollot itse ja isommat huollot Komatsu Forest hoitaa viime vuonna laajennetussa Rovaniemen keskuksessa, missä on osaava porukka ja varaosat löytyy nopeasti. Mototarvikkeet ostan aina kerralla koko vuodeksi Komatsu Forestilta - heillä yleensä on keväisin edullinen tarjouskampanja mitä kannattaa hyödyntää. Ketjuhuollon hoitaa JJT Metsätyö niin että ketjut puree puuta ja teloissa olen aina luottanut Olofsforsin laatuun, kertoilee Väyrynen.    

(kuva: Metsä Väyrysen savotat sijaitsevat usein kaukana Lapin erämaassa joten usein työmaalle jäädään yöksi majoitusvaunuihin. Mukana kulkee myös kuvassa näkyvä huoltovaunu.)