Suomalaiset suhtautuvat nihkeästi tieliikenteen päästökauppaan15.10.2021 8.00
Millä perusteella auto valikoituu kulkutavaksi? Mikä jarruttaa sähköauton hankintaa ja mikä kannustaisi eniten vähäpäästöisen auton hankintaan? Millaisiin verotuksen muutoksiin kansalaiset olisivat valmiita liikenteen päästöjen vähentämiseksi? Autoala selvitti kesällä toteutetulla laajalla tutkimuksella suomalaisten näkemyksiä autoilusta. Nettipaneelina toteutettuun tutkimukseen osallistui hieman yli 2 000 vastaajaa. Kansalaiset pyrkivät valinnoillaan aktiivisesti vähentämään liikenteen päästöjä Auto on monelle kotitaloudelle välttämättömyys. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että auto on heille tärkeä kulkutapa, jota ilman arjen matkoja ei voisi tehdä. Kulkutavan valintaan vaikuttavat eniten matka-aika sekä matkan sujuvuus ja kustannukset. Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia autolla liikkuvista kiinnittää huomiota ajotapaansa kulutuksen vähentämiseksi ja seuraa aktiivisesti autonsa kulutusta. Noin viidennes vastaajista on vaihtanut vähäpäästöisempään autoon. Hieman yli viidennes on pyrkinyt vähentämään ajokilometriensä määrää päästöjä vähentääkseen. Sähköautot kiinnostavat Sähköauto on yhä useammalle kotitaloudelle kiinnostava vaihtoehto. Bensiiniauto tai erilaiset hybridivaihtoehdot ovat edelleen suosituin käyttövoima, mutta ladattavien autojen suosio on vakaa. Autohankintoja koskeneet kysymykset koskivat sekä uutena että käytettynä hankittavia autoja. Koska vaihtoautokannassa on vielä vähän sähköautoja, monille kotitalouksille ladattava auto ei vielä ole mahdollinen vaihtoehto, vaikka potentiaalia sen hankintaan jo olisikin. ”Kolme neljästä voisi hankkia seuraavaksi autokseen bensiiniauton tai bensiinihybridin. Toiseksi suosituin käyttövoima on ladattava hybridi, jonka voisi hankkia seuraavaksi autokseen 45 prosenttia vastanneista. Täyssähköauton voisi hankkia lähes 30 prosenttia vastanneista”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta. Myös dieselauto on edelleen suosittu – lähes kolmannes voisi hankkia seuraavaksi autokseen dieselauton. Vaikka dieselautojen mallivalikoima on uusissa autoissa kaventunut, henkilöautokannassa on noin 770 000 dieselautoa, joten niiden osuus käytettyjen autojen markkinassa on edelleen suuri. Kiinnostus täyssähköautojen hankintaan on suurinta Uudellamaalla. Täyssähköauton hankinta kiinnostaa toisaalta autottomia ja toisaalta moniautoisia talouksia. Kiinnostus sähköautoihin on selvästi suurinta alle 45-vuotiaiden ryhmässä. Epävarmuus toimintamatkasta ja latausmahdollisuuksien puute jarruttavat eniten sähköauton hankintaa Sähköauton hankinnassa arveluttaa toimintamatkan lisäksi epävarmuus latausmahdollisuuksista ja sähköauton korkea hankintahinta. Tärkeimmät sähköauton hankintaa jarruttavat tekijät ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Latausmahdollisuus kotona on edelleen kriittisin tekijä sähköauton hankinnalle, sillä se kytkeytyy myös auton toimintamatkalle asetettaviin vaatimuksiin – epävarmuus latausmahdollisuuksista kohdistaa suuria odotuksia auton toimintamatkaan. Autokannassa oli syyskuun lopussa lähes 90 000 ladattavaa autoa, joista noin 18 000 on täyssähköautoja. ”Tällä hetkellä sähköautokanta kasvaa nopeammin kuin latauspisteiden määrä. Käyttövoimamurroksen alkuvaiheessa on tärkeää huolehtia siitä, että latauspisteiden harva verkko ei jarruttaisi ladattavien autojen yleistymistä”, muistuttaa toimitusjohtaja Tero KallioAutotuojat ja -teollisuus ry:stä. Toisaalta edulliset käyttökustannukset ja auton päästöttömyys ajossa ovat tärkeitä sähköauton valintaa edistäviä tekijöitä. Hankintakannusteet nopeuttavat autokannan uusiutumista Tutkimuksen perusteella romutuspalkkio ja sähköauton hankintatuki ovat kotitalouksille mieluisia hankintakannusteita. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista piti niitä kiinnostavina. Romutuspalkkio kiinnosti eniten alle 45-vuotiaita, joista noin 70 prosenttia arvioi sen houkuttelevaksi kannusteeksi vähäpäästöisen auton hankintaan. Sähköautojen hankintatuki herätti eniten kiinnostusta 25–44-vuotiaissa ja vähiten yli 64-vuotiaiden ryhmässä. Suomessa kotitaloudet ovat vuodesta 2018 asti voineet saada 2 000 euron hankintatuen täyssähköauton hankintaan. Kyselyssä selvitettiin myös hankintatuen houkuttelevaa tasoa. Vastaajien arvio riittävästä tukitasosta oli noin 6 000 euroa. ”Keskimääräisen täyssähköauton hankintahinta on vielä noin 20 000 euroa polttomoottoriauton keskimääräistä hankintahintaa korkeampi. Kansalaisten ehdottama 6 000 euron tukitaso kattaisi noin kolmanneksen hintaerosta”, kertoo Pekka Rissa. Tieliikenteen päästökauppaan suhtaudutaan epäilevästiHallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu verotuksen ja taloudellisen ohjauksen toimia, jotka lisäisivät liikenteen maksu- ja verotaakkaa. Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä erilaisista liikenteen hinnoittelutoimista. Arvioitavana olivat muun muassa polttoaineveron korottaminen, kilometrivero sekä tieliikenteen kotimainen päästökauppa, joka toteutettaisiin polttoaineiden jakelijoille suunnattavana myyntilupajärjestelmänä. Kielteisimmin suhtaudutaan tieliikenteen päästökauppaan. Vain viidennes vastaajista suhtautuu myönteisesti myyntilupajärjestelmään perustuvaan päästökauppaan. Polttoaineveron korotukseen suhtaudutaan lähes yhtä kielteisesti. Hieman yli kolmannes vastaajista suhtautuu myönteisesti kilometriveroon, mikäli se korvaisi osan liikenteen nykyisistä veroista. ”Päästökauppa herättää paljon kysymyksiä, koska sen vaikutuksia polttoaineiden hintaan on vaikeampi ennakoida kuin veroluonteisten maksujen. Liikenne- ja kuljetustoimialan selvitysten mukaan liikenteen veronkorotuksia tai päästökauppaa ei vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvita, sillä käyttövoimamurros etenee tällä vuosikymmenellä nopeasti ”, kertoo Tero Kallio. |
