Koko Suomen kattava metsä- ja suokasvillisuuden inventointi on aloitettu

Koealat on perustettu 35 vuotta sitten, ja kasvillisuus on inventoitu niiltä tätä ennen kahdesti: vuosina 1985–86 ja toisen kerran vuonna 1995. Nyt siis käynnissä kolmas inventointi samoilta koealoilta.

− Koealat löytyvät karttojen ja niille tehtyjen merkintöjen avulla. Esimerkiksi etäisyys rajapyykkiin, kivenlohkareeseen tai muuhun pysyvään maastomerkkiin auttaa paikantamaan koealan täsmällisen sijainnin, kertoo tutkija Tiina TonteriLuonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tonterin mukaan koealalla on neljä kahden neliömetrin näyteruutua, joilta kasvillisuus tutkitaan kuten edellisissäkin inventoinneissa tehtiin: havaitut kasvilajit tunnistetaan ja arvioidaan kunkin lajin peittävyys ruudulla. Aineisto kertoo, ovatko lajit säilyneet, mitkä lajit ovat runsastuneet, mitkä taantuneet, ja mitä uusia lajeja on tullut.

Kasvillisuudessa 25 vuoden aikana tapahtuneet muutokset kertovat luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

− Aiempien aineistojen ja mallinnuksen avulla olemme ennustaneet, että muutamat lajit siirtyvät ilmaston muuttuessa nopeasti pohjoisemmaksi ja esimerkiksi Etelä-Suomen avohakkuualoilla viihtyvää metsäkastikka-heinää kasvaa 2050-luvulla runsaasti jo napapiirilläkin. Nyt kerättävä aineisto kertoo miltä osin mallein ennustetut muutokset ovat jo toteutumassa, toteaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Tietoa kasvillisuudesta ja sen muutoksista tarvitaan, kun metsänhoidon menetelmiä kehitetään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviksi. Myös metsien kehitystä ja ympäristönmuutosten vaikutuksia ennustavia malleja varten tarvitaan kattavia aineistoja.

Inventointia rahoittavat Luken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Sitra ja Hako Ollikaisen säätiö.