Taimikoita hoidetaan hyvin - hoitomäärissä yhä kirittävää

Suomen metsäkeskus tarkastaa valtion kemera-tuella hoidettuja taimikoita. Viime vuonna tarkastetuista taimikoista 86 prosentilla hoitotyöt oli tehty hyvin. Sen sijaan nuoren metsän harvennuksista lähes joka kolmas oli tehty niin, ettei kemera-tukea voitu myöntää. Taimikonhoitomäärät jäävät edelleen reilusti alueellisten metsäohjelmien tavoitteesta.  

Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä lähes 2 000 työmaalla. Taimikonhoitokohteita tarkastettiin otannalla reilu 1 800 hehtaaria, joista 86 prosentilla työ oli tehty hyvin ja kemera-rahoitusehtojen mukaan. Yleisin puute oli se, että taimikko oli jäänyt liian tiheäksi metsänhoitotyön jälkeen. 

Varhaisperkaukset oli tehty tarkastetuilla kohteilla pääsääntöisesti hyvin. Varhaishoito tulee tehdä taimikoissa, joiden pituus on enintään kolme metriä. Varhaishoitoa tehtiin viime vuonna kemera-tuella lähes 42 000 hehtaaria, kun alueellisten metsäohjelmien tavoite olisi lähes 70 000 hehtaaria vuodessa. 

– Taimikoita hoidetaan liian vähän ja liian myöhään. Jos hoitotyöt viivästyvät tai jäävät tekemättä, osa viljellyistä taimista tuhoutuu tai vaurioituu kilpailussa heinän tai tiheän lehtipuuston kanssa. Taimikonhoidon viivästyminen myös nostaa sen kustannuksia, sanoo metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 

Riukuuntunut metsä toipuu heikosti 

Taimikonhoidon viivästyminen johtaa puuston riukuuntumiseen. Liian tiheässä taimikossa puiden latvukset usein vaurioituvat tai supistuvat voimakkaasti, eikä metsästä synny enää helposti järeää tukkipuuta.

Riukuuntuneet puut myös katkeilevat herkästi lumitaakan alla tai tuulessa harvennuksen jälkeen. Tällaisten metsien hoitoon myönnetään nuoren metsän hoidon kemera-tukea.  

Metsäkeskuksen viime vuoden tarkastuksissa vain kaksi kolmasosaa nuoren metsän harvennuksista täytti kemera-tuen rahoitusehdot. Monella kohteella tukea ei voitu myöntää, koska jäljelle jäänyt puusto oli liian järeää ja kaadettujen runkojen määrä oli liian pieni. Myös puunkorjuun laadussa oli usein parannettavaa.

– Nuoren metsän hoidon kemera-tuki on tarkoitettu ylitiheiden ja heikosti hoidettujen metsien harvennukseen, joissa työ maksaa usein enemmän kuin siitä kertyy tuloja. Tukea haetaan kuitenkin usein myös hoidettujen metsien ensiharvennuksiin, johon sitä ei ole tarkoitettu, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta. 

Riistatiheikköjä tarvitaan 

Metsänomistaja voi parantaa monimuotoisuutta ja riistan elinoloja jättämällä jo varhaisperkauksen yhteydessä taimikkoon luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa ja riistatiheikköjä. Nämä kohdat tulee säästää myös tulevissa harvennuksissa ja hakkuissa. Riistatiheiköt eivät alenna taimikonhoidon kemera-tukea, jos niitä on alle 10 prosenttia metsänhoitoalasta. 

Kemera-tukea myönnettiin viime vuonna taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon yhteensä 40,2 miljoonaa euroa, jolla tehtiin töitä noin 156 000 hehtaarilla.  

Lisätietoa kemera-tuista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.