Autoala katsoi kristallipalloon - tulevaisuudenkuva on sähköinen

Autoalan uusi käyttövoimatiekartta ennustaa ajoeuvokannan sähköistyvän tulevien vuosikymmenten aikana. 

Henkilöautokannassa on vuonna 2030 yli 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan mittakaavassa käyttövoimamurros on hidas, nopeat hinnanmuutokset tai arvonalenemat eivät ole uusien tai perinteisten käyttövoimien autoilla todennäköisiä. 

”Autokannan kierto on Suomessa yli 20 vuoden mittainen, joten autokannan muutokset ovat hidasliikkeisiä. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa noin 600 000 autoon, noin 80 prosenttia autokannasta kulkee vielä vuonna 2030 polttomoottorilla. Autokannan käyttövoimamurros on looginen evoluutio – ei nopea ja hallitsematon revoluutio,” toteaa toimitusjohtaja Pekka RissaAutoalan Keskusliitosta.

Pakettiautot ja pienet jakelukuorma-autot ovat vasta sähköistymisen alkumetreillä

Myös pakettiautokannassa sähköistymisen ennakoidaan käynnistyvän vähitellen lähivuosina. Pakettiautoilla ja jakelukuorma-autoilla sähköautojen mallivalikoima on ollut suppea ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on jäänyt vielä hieman yli prosentin luokkaan. Vuoteen 2025 mennessä ladattavien autojen osuuden ennakoidaan kasvavan noin 17 prosenttiin. Myös kaasun osuuden on arvioitu kasvavan noin lähivuosina. Täyssähköautojen yleistyminen nopeutuu vuoden 2025 jälkeen.

Kuorma-autoilla vedystä odotetaan apua sähköistymiseen jo tämän vuosikymmenen lopulla

Kokonaismassaltaan yli 16 tonnin kuorma-autoilla uusiutuvan dieselin merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät kalliimman hankintahinnan, toimintamatkarajoitteiden ja rajallisen jakeluinfrastruktuurin takia vielä lähivuosina hitaasti. Dieseliin yhdistetyt hybridivoimalinjat vähentävät dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantavat kaluston energiatehokkuutta.

Kaasu yleistyy raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Kaasun parantuva saatavuus ja edullinen verotus lisäävät osaltaan kaasuajoneuvojen määrää kannassa.

Sähkökuorma-autojen yleistymistä hillitsee hinta ja akkukapasiteetin tarve, sillä Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät ovat selvästi kookkaampia kuin Keski-Euroopassa käytetty kalusto. Akkusähköautojen sijasta raskaimmassa kalustossa sähköistymisen ennakoidaan etenevän polttokennojen ja vedyn yleistymisenä jo kuluvan vuosikymmenen toisella puoliskolla.

Muutokset kuorma-autokannassa ovat kuitenkin hitaita. Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 95 prosenttia on vielä dieselkäyttöisiä vuonna 2030.

Linja-autojen sähköistyminen on muita ajoneuvolajeja nopeampaa

Linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa selvästi nopeammin, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Elokuussa voimaan astuva julkisten hankintojen päästövaatimuksia koskeva lainsäädäntö nopeuttaa erityisesti sähköbussien kysyntää. Paikallisliikenteessä sähköbusseille on toimivia latausratkaisuja, kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin ja liikennöintikustannukset ovat selvästi dieselkalustoa alemmat.

Käyttövoimatiekartat, 15.2.2021 (pdf) (1.1 MB)