Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:21079589 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

27.11.2020 22:00KATSO TÄSTÄ 27.11. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisiaLue lisää »27.11.2020 9:45Reault Trucksilla huipputarjous Master pakettiautoistaLue lisää »27.11.2020 9:03Puun kuiva-aineiden kulutus ylti vuonna 2019 lähes 40 miljoonaan tonniinLue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

27.11.2020 22:00KATSO TÄSTÄ 27.11. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisiaLue lisää »27.11.2020 9:45Reault Trucksilla huipputarjous Master pakettiautoistaLue lisää »27.11.2020 9:03Puun kuiva-aineiden kulutus ylti vuonna 2019 lähes 40 miljoonaan tonniinLue lisää »

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi ratkaista useita suometsien hoitoon liittyvää haastetta

22.10.2020 10:00

suometsan_vedenkorkeustutkimus.jpg

Poimintahakkuilla voidaan säädellä suometsän vedenpintaa. Kun vedenpinta ei nouse liian lähelle suon pintaa tai toisaalta laske liian syvälle turpeeseen, voidaan välttää kunnostusojituksia ja saada pienennettyä vesistö- ja ilmastopäästöjä.

Agricultural and Forest Meteorology ja Frontiers in Earth Science -lehdissä julkaistuissa, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksissa seurattiin poimintahakkuiden vaikutuksia vedenpinnan tasoon 2–5 vuoden ajan koealueilla korpikuusikoissa ja ravinteikkaissa rämemänniköissä eri puolilla Suomea. Poimintahakkuissa poistettiin 17–74 prosenttia puustosta ja kahdella kohteella tehtiin lisäksi avohakkuu.

Suometsän vedenpinta nousi kasvukaudella 15–40 prosenttia lähemmäs maanpintaa, kun puuston määrästä poistettiin noin puolet. Vedenpinnan nousu hakkuun jälkeen riippui hakkuun voimakkuudesta, kohteen maantieteellisestä sijainnista ja kasvukauden olosuhteista.

Liika märkyys haittaa puuston elinvoimaisuutta ja kasvua. Ohjenuorana pidetään, että vedenpinnan tulisi säilyä yli 30 senttimetrin päässä maanpinnasta. Pohjoisessa Suomessa vedenpinta on tyypillisesti korkeammalla ja hankalammin säädeltävissä puuston avulla kuin etelässä.

– Vedenpinta nousi yli 30 senttimetrin raja-arvon yleisesti pohjoisilla kohteilla, joissa puustosta poistettiin yli puolet. Etelässä vasta poistamalla yli kaksi kolmasosaa puustosta vedenpinta saattoi nousta yli tämän raja-arvon, toteaa tutkija Kersti Leppä Lukesta.

– Vedenpinnan säätely jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella vaikuttaisi erityisen käyttökelpoiselta eteläisessä Suomessa, ja mahdollisuudet siihen jopa paranevat ilmaston lämmetessä.

Puuston koko ja puulaji vaikuttavat

Merkitystä ei ole pelkästään jäävän puuston koolla vaan myös puulajilla. Esimerkiksi koivu haihduttaa kokoonsa nähden huomattavasti enemmän kuin mänty, mikä johtuu sen tuhlailevasta vedenkäytön strategiasta ja suuremmasta lehtialasta.

Kohteella, jolla mänty-koivu-kuusi-sekapuustosta poistettiin kaikki männyt, vedenpinta nousi kasvukaudella keskimäärin vain viisi senttimetriä, vaikka puustosta poistettiin noin 70 prosenttia. Hieskoivuja voi esiintyä runsaasti monissa suometsissä ja niiden huomioonottaminen poimintahakkuissa tuo ravinteikkailla kasvupaikoilla lisämahdollisuuksia kuivatustilan säätelyyn.

Puutkin saattavat kärsiä stressistä

Vaikka vedenpinnan säätely on tärkeää, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen käyttökelpoisuus riippuu turvemailla vielä monesta muustakin avoimesta kysymyksestä.

– Tutkimuksemme antoi viitteitä siitä, että vapautetut alikasvoskuuset voivat kärsiä stressireaktiosta äkillisesti muuttuneen valoilmaston myötä. Olisi tärkeää ymmärtää, kuinka pitkäkestoisia stressireaktiot ovat ja mistä tekijöistä niiden voimakkuus riippuu. Ovatko stressistä kärsivät puut mahdollisesti herkempiä liialliselle märkyydelle tai kuivuudelle?

Lisäksi avoimia kysymyksiä liittyy metsän kasvuun, tuhoriskeihin ja uudistumiseen. Ennustetut jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hyödyt perustuvat vielä pääosin siihen kokemukseen, jota on kertynyt tavanomaisin harvennuksin ja avohakkuin käsitellyistä suometsistä.

– Tähän on odotettavissa tarkennusta Luken ja yhteistyökumppaneiden monilta seurannassa olevilta jatkuvapeitteisen kasvatuksen suometsäkohteilta, Leppä toteaa.

Artikkelit:

Leppä, K., Korkiakoski, M., Nieminen, M., Laiho, R., Hotanen, J.-P., Kieloaho, A.-J., Korpela, L., Laurila, T., Lohila, A., Minkkinen, K., Mäkipää, R., Ojanen, P., Pearson, M., Penttilä, T., Tuovinen, J.-P. & Launiainen, S. Vegetation controls of water and energy balance of a drained peatland forest: Responses to alternative harvesting practices. Agricultural and Forest Meteorology, 295: 108198. https://doi.org/10.1016/j.agrformet.2020.108198

Leppä, K., Hökkä, H., Laiho, R., Launiainen, S., Lehtonen, A., Mäkipää, R., Peltoniemi, M., Saarinen, M., Sarkkola, S. & Nieminen, M. Selection cuttings as a tool to control water table level in boreal drained peatland forests. Frontiers in Earth Science, 8: 576510. https://doi.org/10.3389/feart.2020.576510

27.11.2020 22:00KATSO TÄSTÄ 27.11. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
27.11.2020 9:45Reault Trucksilla huipputarjous Master pakettiautoista
27.11.2020 9:03Puun kuiva-aineiden kulutus ylti vuonna 2019 lähes 40 miljoonaan tonniin
26.11.2020 16:55HCT-tutkimusten uusimpia tuloksia
26.11.2020 14:05Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n vuoden 2020 jälkimarkkinabarometri - Haasteiden vuosi
26.11.2020 10:11Helsingin Vene 21 Båt -messut ajautui karille - näyttely jatkuu verkossa
26.11.2020 8:18Mustang Mach 1 Suomeen
25.11.2020 11:15"Simply the Best": MAN TGX - Vuoden kuorma-auto 2021
25.11.2020 9:15Pukkilan eritasoliittymä ja uusi Tuulissuontie avataan liikenteelle Turussa 26.11.
25.11.2020 9:00DAF tuo tuo uusia varustelupaketteja CF ja XF -sarjan autoihin

Siirry arkistoon »