Kokkolan 14 metrin valtion väylän ja sataman syventämistyöt valmistuivat

Kokkolan väylällä ja satamassa vuonna 2018 alkaneet ruoppaustyöt ovat valmistuneet. Syväväylä otetaan käyttöön uudella 14 metrin kulkusyvyydellä syyskuun 30. päivänä, kolme kuukautta etuajassa alkuperäiseen aikataulutavoitteeseen nähden. Sataman laajentamistyöt kuten penkereiden rakentaminen sekä muut hankkeen viimeistelytyöt jatkuvat vielä vuoden 2020 loppuun.

Kokkolan meriväylähanke kuuluu Väyläviraston suurimpiin vesiväylähankkeisiin kautta aikojen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 63 miljoonaa euroa, joista Kokkolan Satama Oy:n osuus on 28 miljoonaa euroa.

"Väylän syventämisellä on suuri merkitys väylän käytettävyyteen ja sataman kautta kulkevan tavaran kuljetustalouteen. Uusi väylä parantaa sekä kotimaan kaivannaisteollisuuden että transitokuljetusten kustannustehokkuutta. Lisäksi alusliikenteen ympäristövaikutukset pienenevät, kun alusten kuljetuskapasiteetti kasvaa ja ympäristökuormitus kuljetettua lastiyksikköä kohden pienenee", sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting korostaa investoinnin kohdistuneen jo olemassa olevaan tarpeeseen. Lisämetrin tarve on kova, itse asiassa asiakkaat ovat viime aikoina jatkuvasti kyselleet 14 metrin väylänruoppauksen valmistumista.

"Kokkolan sataman kehittämisessä myös edellinen väyläsyvennys 1990-luvun lopulla oli merkittävä, sillä se mahdollisti suurten alusten bulkkiliikenteen kasvun nykyisiin mittoihin. Olen todella iloinen niistä uusista mahdollisuuksista, joita 14-metrinen syväväylä tarjoaa kansainvälisille asiakkaillemme", Witting toteaa.

14 metrin nimellissyvyyden saavuttaminen tarkoitti käytännössä väylän ulko-osan ruoppaamista haraussyvyyksiin 16,2 metriin ja sisäosan 15,7 metriin. 

Ympäristöasiat keskiössä

Hanke on merkittävimpiä kiertotaloushankkeita Suomessa. Hankkeen aikana väylältä ja satama-altaasta poistettiin yhteensä 2,4 miljoonaa kuutiota maamassoja ja louhetta, jotka hyödynnettiin uusien satamakenttien rakentamisessa ja Pommisaaren täytöissä. Merenpohjaa satamassa ja väylällä puhdistettiin, eli merkittävä määrä pilaantuneita massoja poistettiin ja toimitettiin niille varattuihin läjitysaltaisiin pois meriympäristöstä.

Ruoppaustyöt toteutettiin mahdollisimman tehokkaasti ja lyhytaikaisesti, ja kaikki ruoppausmassat on hyödynnetty satama- ja muissa rakenteissa. Näillä toimenpiteillä vähennettiin osaltaan myös työnaikaista meriveden samentumista. Samentumista seurattiin niin automaattisilla samentumamittareilla kuin päivittäisillä näkösyvyysmittauksillakin sekä vesinäyttein.

Töiden vaikutusta meriluontoon tarkkailtiin ympäristö- ja vesiluvan mukaisella ympäristötarkkailuohjelmalla ennen töiden käynnistymistä sekä työn aikana. Tarkkailu jatkuu nyt myös töiden valmistumisen jälkeen. Ruoppausten kalastolle aiheuttamia väliaikaisia vaikutuksia on kompensoitu maksamalla kalatalousmaksuja. Lisäksi ammattikalastajille on korvattu työnaikaisia haittoja. 

Tunnelmat suuren projektin päätteeksi

Kokkolan meriväylähanke on vahvistanut vesirakentamisen osaamista myös valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja, joita tullaan varmasti hyödyntämään Väyläviraston tulevissa vesiväylähankkeissa.

Oman haasteensa ruoppaustöille aiheuttivat hankealueelle menneinä vuosikymmeninä upotetut sotilasräjähteet ja ammustarvikkeet. Ennen hankkeen rakentamistöiden aloittamista ja puolustusvoimien toteuttamasta raivausoperaatiosta huolimatta, räjähteitä löytyi myös töiden aikana. Työt sujuivat kuitenkin turvallisesti, eivätkä räjähteet viivästyttäneet hankkeen valmistumista.

"Kokkolan hanke on niin budjettinsa kuin haastavuutensa vuoksi Väyläviraston ja sen edeltäjävirastojen toteuttamista vesiväylähankkeista merkittävimpiä. Näin isoon ja monipuoliseen hankkeeseen pääsee todennäköisesti mukaan vain kerran uran aikana", toteaa hankkeen projektipäällikkö Seppo Paukkeri Väylävirastosta.