Kirjanpainajia runsaasti Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa

27.06.2020 13.11

kirjanpainaja.jpg

Lämmin kesä on ollut suosiollinen toukokuun lopussa alkaneelle kirjanpainajien parveilulle. Lapinjärven seurantapisteellä on ylitetty riskiraja eli pyydysryhmään on kertynyt yli 15 000 kirjanpainajaa.

Kirjanpainajia esiintyy runsaasti myös Lappeenrannassa, Rautalammilla ja Vihdissä (yli 10 000/pyydysryhmä) sekä Juvalla, Mäntsälän Hautjärvellä, Kouvolan Valkealassa ja Uusikylässä Päijät-Hämeessa (yli 8000/pyydysryhmä), kuva 1.

− Seuranta on nyt puolessa välissä, ja Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala on todistanut riskirajan reipasta ylittymistä Lapinjärvellä, jossa pyydyksiin on kertynyt jo yli 20 000 kirjanpainajaa. Lapinjärven seurantapaikka sijaitsee paahteisessa etelärinteessä, joten parveilu alkoi siellä aikaisin. Lisäksi alueella tiedetään olevan runsas kirjanpainajakanta aiempien seurantavuosien perusteella, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kirjanpainajien esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä. Pyydykset sijoitetaan lähelle paahteisia kuusivaltaisia metsänreunoja, jotka ovat syntyneet talvella hakatun kuusikon viereen. Riskiraja ylittyy, kun kolmen pyydyksen ryhmässä havaitaan yli 15 000 kirjanpainajaa kesän aikana.

− Rajan ylittyessä metsien tuhoriski on tavanomaista korkeampi ja kirjanpainajien määrä riittää murtamaan puiden pihkapuolustuksen, jolloin ne pystyvät tappamaan eläviä pystypuita. Rajan ylittyminen ei kuitenkaan tarkoita, että alueella olisi laaja-alaista kirjanpainajan aiheuttamaa tuhoa elinvoimaisissa kuusimetsissä, Ylioja toteaa.

Kulunut kesäkuu on monin paikoin ollut tavanomaista lämpimämpi. Jos kesä jatkuu lämpimänä, heinäkuun puolivälin jälkeen aikuistuvat kirjanpainajat parveilevat ja munivat toisen sukupolven.Kirjanpainajat aikuistuvat, kun tehoisaa lämpösummaa on kertynyt 700 astevuorokautta.

Varttuneita kuusia kannattaa seurata tuhojen varalta

Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen. Varttuneita kuusia kannattaa tarkkailla etenkin hakkuualojen reunoilla sekä tuulenkaatojen läheisyydessä (kirjanpainajan jälkiä kuusissa kuva 2). Myöhemmin kesällä puissa näkyy pieniä ulostuloreikiä ja kaarna alkaa irrota. Tuolloin puista ovat jo kirjanpainajat poistuneet eivätkä puut aiheuta tuhoriskiä.

Kirjanpainajan torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisemään kirjanpainajamäärien nousua laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) säädetyillä toimenpiteillä. Tavoitteena on korjata kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot ennen kuin kirjanpainajat ehtivät aikuistua ja levitä ympäröiviin metsiin. Jos säät jatkuvat tänä kesänä lämpimänä, kirjanpainajat voivat osissa Etelä- ja Keski-Suomea aikuistua ennen laissa säädettyjä korjuuaikoja.

Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seuraavat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella Metsäalan toimijat avustavat sopivien seuranta-alojen löytymisessä.

Ilmoita kirjanpainajatuhosta Luonnonvarakeskuksen tutkijoille osoitteessa https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake

19.04.2024 17.00Kuorma-autoilla kuljetettujen tonnikilometrien määrä väheni vuonna 2023
19.04.2024 14.00TAVO Oy:stä Champion voiteluaineiden virallinen jälleenmyyjä
19.04.2024 9.00Energiapäivä Karvialla lauantaina 4. toukokuuta - esittelyssä laajasti alan kalustoa
18.04.2024 9.39Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus: Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä
17.04.2024 11.11MAN laajentaa eTruck-valikoimaa kolmesta yli miljoonaan vaihtoehtoon
17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 13.00Nimitykset: Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi
16.04.2024 11.35Metsäteollisuus ry: Historiallisen korkeat kantohinnat - kaikelle puulle hyvä kysyntä
16.04.2024 11.11Trelleborg ja Mitas -renkaiden hintoihin korotuksia toukokuun alusta lukien
16.04.2024 11.00Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Siirry arkistoon »