Tuontihake korvaa kotimaista metsähaketta - Kemera-asetuksen muutos osaksi talouden elvytystä

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja CHP-laitoksissa on viimeisen kahden vuoden aikana lähtenyt varovaiseen nousuun. Samanaikaisesti kotimaisen hakkeen määrä on pienentynyt selvästi ja korvautunut tuontihakkeella. Kemera-asetuksen muutoksella tilannetta voitaisiin parantaa osana koronakriisiin liittyvää elvytystä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 19.3.2020 julkaiseman ennakkotiedon mukaan energiantuotantoon käytettiin metsähaketta viime vuonna 7,6 milj. m³, josta Luken 23.4.2020 julkaistun arvion mukaan noin 21 % eli 1,6 miljoonaa m³ oli tuontipuuta.  Vastaavasti vuonna 2017 käytettiin 7,2 milj. m³ energiantuotantoon, josta 8 % eli 0,6 milj. m³ oli tuontipuuta. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa kasvoi siis kahdessa vuodessa 0,4 miljoonaa kuutiometriä, mutta samalla tuontipuun määrä kasvoi miljoonalla kuutiometrillä. Hakkuutähdehakkeen käyttö kasvoi samalla aikavälillä 0,6 milj. m³ samalla kuin kantopuun ja erikokoisen runkopuun käyttö kutistui 0,05 milj. m³ ja kantopuun määrä pieneni 0,4 milj. m³. Puun tuonti korvasi siis ennen kaikkea kotimaisen pienpuun käyttöä.

- Kasvu on ollut tuonnin varassa ja samalla kotimainen metsähake on korvautunut tuonnilla. Osana koronaelvytystä tilannetta voitaisiin parantaa lisäämällä pienpuun kotimaista tarjontaa loppukäyttöneutraalisti ja metsänhoitoa tukien. Käytännössä pitäisi tehdä pikainen päätös Kemera-lain jatkamisesta ja ehtojen palauttamisesta vuoden 2015 tilanteeseen, ehdottaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Kestävän metsätalouden rahoituksen (Kemera) asetuksen ehtoja kiristettiin vuonna 2016 valtiontalouden säästösyistä eri työlajeille. Nuorten metsien hoidon kohdalla säästö toteutettiin alentamalla tukitasoja ja kiristämällä nuorten metsien hoidon kohteiden puun keruutuen vaatimuksia runkolukupoistuman 1000 rungosta 1500 runkoon Etelä-Suomessa ja 800 rungosta 1000 runkoon Pohjois-Suomessa, minkä takia koneellinen korjuu uusien vaatimusten mukaisissa kohteissa usein on kannattamatonta eikä käytännössä nuorten metsien hoidon rästejä (n. 800 000 ha Suomessa, Lähde: Luonnonvarakeskus 2019) pysty tällä työlajilla purkamaan toivotulla tavalla. Palauttamalla runkolukurajoja poistuman määrän ja läpimittavaatimusten suhteen vuoden 2015 tilanteen mukaisiksi parannettaisiin toimintaedellytyksiä ja lisättäisiin pienpuun korjuumahdollisuuksia.

Pienpuun korjuu eri puolilla maata edistäisi työllisyyttä, tukisi metsänhoitoa, aluetaloutta ja energian huoltovarmuutta ja parantaisi kauppatasetta. Kivihiilikielto ja energiaturpeen käytön väheneminen lisäävät 2020-luvulla kysyntää energiapuulle. Hallitusohjelmassa on todettu, ettei energiapuuksi ajeta teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta.

Nykyinen Kemera-laki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Jo nyt on tiedossa, että uutta Kemera-lakia ei käytännössä voi saada voimaan ennen 2022.