Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom: PITKÄ vuosi 2019

Vuosi sitten kotimainen kuljetusala odotti ja jännitti valtioneuvoston päätöstä asetusmuutokseen ajoneuvoyhdistelmien mittojen muuttamisesta enemmän kuin lapset joulupukkia. Toiveita oli kirjoitettu virallisten lausuntojen muodossa jo keväällä. Isot ja pienet yritykset olivat vuorotelleen vakuuttaneet vuorotellen tekevänsä vain turvallisia HCT-rekkoja ja ajavansa niillä kiltisti vain niillä reiteillä, mille ne mahtuvat.

(kuva yllä: Pitkillä, maksimissaan 34,5 metrisillä ja 76-tonnisilla yhdistelmillä operoivien kuljetusyritysten määrä on kasvanut koko ajan eikä loppua näy. Esimerkiksi Vähälän PITKIä riittää nelostiellä ja lisää on tulossa, koska niihin ollaan hyvin tyytyväisiä.)

2018 vuoden aikana mittamuutoksen aikataululle tuli vakavia uhkakuvia, kun EU-notifikaation viimeistä myönteistä vastausta ei kuulunut ja hallituskin oli välillä hyvin lähellä kaatumista. Asetusmuutoksen ilmestyttyä 10.1. pidettävän valtioneuvoston yleisistunnon asialistalle vaikutti kaikki vihdoin selvältä. Kotimaisen maanteiden tavaraliikenteen ”pelikirja” menee nyt uusiksi ja iso muutos tulee voimaan hyvin nopeasti. Viimeiset sydämen tykytykset sain, kun vain vartti valtioneuvoston kokouksen alun jälkeen asetusmuutoksen esittelijä soitti. Peukalo täristen hipelöin vihreän luurin symbolia. Suureksi helpotukseksi Aino Still ilmoittikin käsittelyn menneen nopeasti ja valmistelusta siirrytään nyt vauhdikkaaseen toimeenpanoon.

Eri tahoilla valmiiksi kirjoitetut viralliset tiedotteet ja avainhenkilöiden henkilökohtaiset some-päivitykset ilmestyivät protokollan mukaisessa järjestyksessä muutaman minuutin välein iltapäivän aikana. Tasan viikkoa myöhemmin Traficomin auditorio oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun ajoneuvovalmistajat, kuljetusyritysten päälliköt ja alan järjestöjen edustajat olivat kokoontuneet kuulemaan tarkkaa tiedotusta siitä mitä tapahtuu maanantaina 21.1. 2019. Maakunnissa oli kokoonnuttu firman vakaimman nettiyhteyden ja isoimman screenin ääreen seuraamaan asiaa Skypen välityksellä. Puhujanpöntöstä oli hieman huvittaa katsoa kuinka pieneen tilaan Suomen kuljetusalan avainhenkilöt mahtuvat. Viraston auditorion mitoitus on nimittäin lentokoneen turistiluokan tasoa.

(kuva: Jatkuvat keskustelut eri kuljetusalan toimijoiden kanssa ovat avanneet mittamuutoksen vaikutuksia logistiikan toimintakuvioihin laajemmin. Esimerkiksi elintarvikekuljetuksissa maksimipituiset täysperävaunuyhdistelmät ovat olleet varsin suosittuja.)

Suomen rajojen ulkopuolella kukaan ei meinannut uskoa, että täällä saa ajaa nyt koko maantieverkolla 76-tonnisilla 34,5-metrisillä ilman erityisiä kokeilulupia. Vielä enemmän epäilyksiä oli homman toimivuudesta ilman erillistä HCT-ajokorttia. Ruotsalaiset viranomaiset tulivat katsastamaan tilanteen heti voimaantuloviikolla. Ilmari Lehtosen 34,5 metriseen tähtikeulaan tutustuttiin luonnollisesti ulkona, vaikka oli vuoden kylmin päivä. Kalustoesittelyn jälkeen tarvittiin useampi kuppi kuumaa kaakaota, jotta vieraat toipuivat kokemastaan. Luento perävaunun nousevien, ohjautuvien ja keventävien akseleiden vaikutuksesta A-tupla yhdistelmän etenemiskykyyn, kääntyvyyteen ja ajovakauteen keskellä pihaa tammikuussa yhdistelmän ajaessa rinkiä ympärillä oli varmasti uusi opetusmuoto vieraille. Keskustelu ruotsalaisten kanssa jat- kui vilkkaana elokuussa Nordik HCT Mötessä. Suomalaiset saivat paljon kiitosta rohkeasta etenemisestä mittamuutoksessa, mitä seminaari väki piti tehokkaana tapana päästövähennyksiin. Paikallisen teollisuuden leppoisa diskuteeraus muuttui vakavammaksi väännöksi useampaan otteeseen, kun puhe kääntyi Ruotsin mittamuutoksen aikatauluun ja BK4-verkon toimintaan.

Toukokuussa autovalmistajien järjestön ACEA:n korkean tason seminaari ja julistus olivat hyvin merkittävä avaus koko Euroopan tasolla suurempien pituuksien osalta: ”High-capacity vehicles are more efficient and productive than regular heavy-goods vehicles as they can consolidate freight from smaller trucks, consuming less fuel and producing less emissions per unit of cargo transported. They are a cost-effective solution to reduce emissions from road freight, also making more efficient use of existing infrastructure.”

Moni on epäillyt autovalmistajien olevan pidempiä rekkoja vastaan, koska se vähentää autojen kappalemääräistä tarvetta. Tämä julistus osoitti kustannustehokkaiden päästövähennysten ajavan tämän vanhan näkemyksen edelle. Kesällä Saksassa Schmitz Cargobullin 32-metrinen EcoDuo voitti merkittävän innovaatio palkinnon yhdistämällä toisen puoliperävaunun dollyn avulla perinteisen puoliperävaunuyhdistelmän perään. Sama yhdistelmä sai vielä syksyllä toisen palkinnon ympäristön kannalta kestävän liikenteen edistämisestä. Konseptin hyödyt on todella merkittävät kaikissa laskelmissa.

EU-tason lainsäädännön kehitystä rekkojen pituuden osalta ei kannata odottaa uusia takaspoilereita enempää lähivuosina. Vilkasta keskustelua on kuitenkin luvassa varmasti paljon ja saksalainen lehdistö antoi siihen hyvän pohjustuksen nyt loppuvuodesta. Lastauto Omibus lehden marraskuun kansikuva-auton rekisteritunnus oli yhdistelmän kokonaismassan mukaisesti HCT-92 ja sisällä useamman aukeaman verran juttua älykkäistä pohjoismaisista konsepteista. Fernfahrer lehden joulunumeron kanteen oli valittu Halisen 77-tonninen 900 hv Sisu. Näiden lehtien painokset ovat kertaluokkaa suurempia kuin kaikkien alan suomenkielisten lehtien yhteenlaskettu levikki. Ristimaan ja Auvisen näyttävät työkalut saivat uuden ulottuvuuden, kun maalarien sijaan kuvateksteissä hehkutettiin Saksaan nähden noin kaksinkertaisia hyötykuormia.

(kuva: Suomen pitkät HCT-yhdistelmät ovat saaneet ansaitusti runsaasti huomiota osakseen Euroopan johtavissa kuljetusalan medioissa.)

11 päivää

Valtioneuvoston päätöksestä asetukseen voimaan tuloon oli vaatimattomat 11 päivää. Teoriassa siinä ajassa ei pysty hoitamaan likimainkaan kaikkia tarpeellisia asioita näin mittavaan lainsäädäntömuutokseen. Käytännössä se onnistui, koska toiminta keskittyi aivan alussa vahvasti muutamaan perävaunuvalmistajaan ja muutamaan isoon kuljetusyritykseen. Katsastusalalla oli myös tuoreessa muistissa 2013 massamuutoksen aiheuttama rumba. Niitä kokemuksia hyödyntämällä autoihin saatiin uusia kytkentätietoja ja perävaunuihin HCT-apumittoja rivakkaan tahtiin. Kotimainen media päästi kuljetusalan ja virkamiehet myös hyvin helpolla. Nettisivuille ilmestyi neutraaleja videoita pitkien rekkojen kyydistä ja printissä lueteltiin faktat paikallisen kuljetusyrityksen HCT:llä kuvitettuna.

11 kuukautta

Alkuhämmennyksen jälkeen alkoi arvuuttelu PITKÄ-kylttien määrän kasvusta ja erilaisten ongelmien lisääntymisestä. Vakiintuneiden selitysten mukaan alkuun pitkillä ajoi vaan parhaat kuljettajat ja liikennettä oli vähän, joten mitään ei sattunut. Parhaillaan menossa olevan tal-ven piti laittaa monissa arvioissa heti ensiliukkailla muutama HCT huilimaan kyljelleen ojan väärälle puolelle. Merkittävästä liikennemäärästä huolimatta ongelmia on ollut hyvin vähän ja kotimaiset kuljetusalantoimijat ovat osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia. Lahden moottoritietä säännöllisesti ajavat eivät jaksa enää edes laskea PITKÄ-kylttejä, minkä ymmärtää hyvin, koska Mäntsälän liikennemittauspiste on rekisteröinyt yli 30-metrisiä nyt loppuvuodesta yli 600 kappaletta viikossa. Pihtiputaan mummokin on turtunut aiheeseen, koska kylän läpi rullaa nykyisin yli 300 yli 30-metristä viikossa. 

Pitkillä yhdistelmillä operoivien kuljetusyritysten määrä on kasvanut koko ajan eikä loppua näy. Mukaan kuvioon on tullut koko ajan myös uusia perävaunumerkkejä, eikä kotimaisten valmistajien ideat eri käyttökohteisiin sopivista suuremman kapasiteetin yhdistelmistä ole loppumassa. Jatkuvat keskustelut eri kuljetusalan toimijoiden kanssa ovat avanneet mittamuutoksen vaikutuksia logistiikan toimintakuvioihin laajemmin. Kun erilaiset operointimallit ja rajapinnat alihankkijoiden kanssa kehittyvät, tulee vielä paljon uusia ja vähän erilaisia pitkiä yhdistelmiä liikenteeseen.

Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom