Kasvaneiden massojen ja mittojen vaikutukset puutavaraperävaunujen komponenttivalintoihin

Suomessa on maantiekuljetusten massoja ja mittoja kasvatettu viime vuosina merkittävästi. Tällä on tietenkin suuri vaikutus yhdistelmien rakenteeseen ja erilaisten komponenttien kestävyyteen, sillä niihin kohdistuvat rasitukset ovat entistä kovempia.

(kuva yllä: BPW Kraatz tarjoaa tyyppiväksytyt ja turvalliset VBG -vetokytkimet, mitkä ylittävät nykyisten suurten kokonaispainojen asettamat vaatimukset kestävyydelle.)

Perävaunutekniikan alan markkinajohtaja BPW Kraatz Oy on seurannut tarkasti järeämmän kaluston kehitystä, tehden työtä sen eteen, että perävaunuvalmistajille ja kuljetusliikkeille on käytössään ajotehtävään ja käyttöolosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset komponentit ja järjestelmät, mitkä tuovat tehokkuutta kuljetuksiin sekä takaavat liikenneturvallisuuden.

- Kasvaneet massat ja näiden vaikutus perävaunujen alustarakenteisiin ja eri komponentteihin tiedostettiin jo alkuvaiheessa mutta nyt tämä näkyy ihan käytännössäkin, komponenttivalinnoissa. Jotkut toimivat ovat tietyissä komponenttivalinnoissa siirtyneet käyttämään järeämpiä tuoteratkaisuja, kuitenkin huomioiden mahdollisemman alhaiset omamassat. Komponenttipuolella esimerkiksi kuulakehissä on siirrytty aiempaa järeämpiin malleihin, mikä varmistaa niiden kestävyyden ja pitkän käyttöiän suurilla massoja ajettaessa. Taustalla on myös muuttuneet huolto- ja korjauskäytännöt kentällä ja näiden vaikutus ratkaisujen elinkaaren pituuteen - tätä asiaa ei kaikki toimijat välttämättä ole huomioineet, kertoo BPW Kraatz Oy:n toimitusjohtaja Henrik Danielsson.

Oikein mitoitetut vetolaitteet kestävät nykyiset massat - huoltoon tulee kiinnittää huomiota

Perävaunu kytketään kuorma- autoon vetokytkimellä, mikä tulee olla vaatimusten mukaan tyyppihyväksytty.

- Aiemmin kun ajettiin normaalilla varsinaiselle yhdistelmällä 60 tonnin massoilla, niin puutavara-auton standardi vetokytkimen suoritusarvovaatimus, eli D-arvo oli noin 150 kN. Kun siirryttiin 76 tonnin kokonaispainoihin niin D-arvon vaatimus nousi 188 kN:iin. Puutavara-autokäyttöön tarkoitettujen VBG -vetokytkinten D-arvo oli jo alempien massojen aikana 190 kN eli niiden suoritusarvossa oli reippaasti turvamarginaalia. Yli- mitoituksen ansiosta ne olisivat täyttäneet suoraan 76-tonnisten yhdistelmien vaatimukset, mutta BPW Kraatz halusi varmistaa turvallisuuden, jolloin virallisessa tyyppihyväksyntämenettelyn puitteessa korotettiin vetokytkimien suoritusarvoja ja D-arvoksi saatiin 200 kN. Näin ollen markkinoiden järeimmissä kytkimissä on hieman turvareserviä nykymassoillakin mutta kuljettajien tulee tiedostaa, että suuret voimat laittavat yhdistelmien rakenteet todella lujalla rasituksella, ja vetolaitteiden osalta esim. yhdistelmän ”ylilinkuttaminen” on todellinen vaaratekijä, sanoo Danielsson.

(kuva: - Uuden VBG -vetokytkimen mukana asiakkaalle menee jatkossa autossa säilytettävä laatikko missä on spray-purkissa oleva mekanismi öljy, mittatulkki ja pikahuolto-opas, esittelee BPW Kraatz Oy:n toimitusjohtaja Henrik Danielsson.) 

BPW Kraatz haluaakin muistuttaa siitä, että vetolaitteet tulee huoltaa säännöllisesti ja niiden kuntoa tarkkailla jatkuvasti, normaalina päivittäisenä toimenpiteenä.

- Kuorma-autojen huoltovälit ovat kasvaneet ja vaikka huollossa käydään jostain syystä, niin aina ei muisteta tarkistaa ja huoltaa vetolaitteita. Niinpä uuden VBG -vetokytkimen mukana asiakkaalle menee jatkossa autossa säilytettävä laatikko missä on spray-purkissa oleva mekanismi öljy, mittatulkki ja pikahuolto-opas. Tulkilla voi mitata mm. sen että kytkimen tapin paksuus edelleen on yli 47 mm (uutena 49 mm), mikä on katsastuksessa hylkyraja sekä mitata vetosilmukan helan halkaisijan mikä tulee olla alle 52 mm (uutena 50 mm). Lisäksi olemme teettäneet korjaamoiden käyttöön täydellisen vetokytkimen huoltolaukun momenttiavaimineen ja työkaluineen, sanoo Danielsson.

(kuva: Vetokytkinten lisäksi perävaunujen vetoaisat ovat lujilla uusilla massoilla ajettaessa. VBG ja BPW aisat täyttävät kaikki vaatimukset.)

Suurille massoille hyväksytyt vetoaisat

Vetokytkinten lisäksi perävaunujen vetoaisat ovat lujilla uusilla massoilla ajettaessa.

- Vetoaisan rakenteessa vetosilmukka on heikoin ja kriittisin lenkki ja ISO-standardinmukaiselle vetosilmukalle ei saada yli 190 kN tyyppihyväksyttyä D-arvoa. BPW tarjoaa aisan 190 kN arvolla ja VBG:n aisan arvo on 188 kN, mitkä molemmat riittävät 76 tonnin massoille sekä myös moneen HCT-yhdistelmään, joissa on usein moniperävaunurakenne missä vetolaitteiden rasituksen laskentamenetelmä on erilainen kuin auton ja yhden perävaunun yhdistelmässä. Moniperävaunullisissa yhdistelmissä vetolaitteiden ajonaikainen rasitus jakaantuu useammalle kytkentäpisteelle ja voimat liikkuvat viiveellä kytkentäpisteiden läpi, joten ne eivät rasita samalla tavalla, kerralla yhtä ainoata kohtaa, toteaa Danielsson. 

Vuodesta 2018 eteenpäin on ollut voimassa omat viralliset laskentasäännöt moniperävaunu yhdistelmien vetolaitteille, joita noudattamalla päästään turvalliseen lopputulokseen. 

- Suomessa kuitenkin tehtiin viimeisin mittamuutos 2019 alussa, mikä mahdollistaa sellaisten yhdistelmien käytön joita ei vielä tunnisteta EU-tason vaatimuksissa. Niinpä BPW Kraatz on tehnyt yhdessä VBG:n kanssa valmiit määritelmät, joilla suomalaisia kalustovalmistajia tällä hetkellä ohjeistetaan tarvittaessa näidenkin yhdistelmätyyppien osalta, kertoo Danielsson.

Kasvaneet akselimäärät mahdollistaneet uudet valinnat 

Puutavaraperävaunujen akselivalintoihin uudet suuremmat massat ovat tuoneet myös muutoksia mutta ehkä kuljetusalan ulkopuolisille toimijoille yllättävään suuntaan.

- Kun ennen 76 tonnisten tuloa käytettiin 4-akselisia vaunuja, niin niihin toimitimme pääasiassa 10 - 12 tonnin BPW -akseleita. Kun akselimäärä kasvoi yhdellä niin painot jakautuvat nykyisissä 5-akselisesissa tasaisemmin, mikä on mahdollistanut siirtymisen myös kantavuuden osalta 9 tonnin akseleiden käytön. Toki samaan aikaan akselinnostojärjestelmien määrä on kasvanut aiemmasta yhdestä kahteen ja joskus jopa kolmeen, mikä on muuttanut akseleihin, jousitukseen ja perävaunun runkoon kohdistuvia rasitusvoimia, hieman vaihdellen, nostojärjestelmien eri ohjausperiaatteista johtuen, opastaa Danielsson ja jatkaa:

- Yleisesti ottaen puutavaraperävaunuissa ilmajousitus alkaa olla yleinen valinta samoin kuin levyjarrut ja EBS-jarrujärjestelmäkin; toki asiakkaille toimitetaan edelleen myös rautajousisia vaunuja rumpujarruilla, mille on paikkansa silloin kun ajetaan jatkuvasti haastavissa Off-road olosuhteissa. Hieman ehkä yllättäen voin todeta, että rumpujarrut eivät ole perävaunupuolella vielä häviävä trendi. Euroopankin tasolla BPW:n tuotannosta merkittävä osuus on edelleenkin rumpujarrullista tuotevalikoimaa.

(kuva: Korjaamoiden käyttöön BPW Kraatz tarjoaa täydellisen vetokytkimen huoltolaukun momenttiavaimineen ja työkaluineen.)